Viikon tärkkeimät uutiset

Tällä viikola met emmä tule ulos videon kans. Pahoitelut. Met toivoma, ette met saatama palata tekemhään videoita nousu viikola.

Kotimaa

Stavangerin ja Haugesundin lentohaminoitten ilmatila suljethiin sunnuntaina droini havainon takia. Droini havaithiin noin kuuđen kilomeetterin korkkeuđessa lähelä Stavangerin lentohaminaa, mutta koska haminoitten ilmatilat oon niin likelä toishiinsa, päätethiin molemat sulkkee.

Poliisi ei tieđä kuka droinii ohjas. Norjassa ei ole luppaa lenttäät droinii liian likelä lentohaminaa.

52 vuođen ikhäistä miestä piđethään nyt Birgitte Tengsin murhan tekkiijännä. Mies oon ollu yksi poliisin pääeppäilty alusta alkkain, mutta poliisilla ei ole ollu tarpheeksi tođistuksii syyttää miestä tevosta. Maanantaina poliisi kuitenki ilmoitti, ette nyt heilä oon tarpheeksi tođistuksii, niin ette het saatethaan pittäät miestä vuona 1995 tapahtunheen murhan tekkiijännä.

Mies oon kieltäny tevon.

Yhtheensä seittemen venäläistä oon otettu kiini 11. oktooperikuun jälkhiin kuvvaamisen ja dronin käytön takia Norjassa. Ensimäinen tappaus tapahtui viimi viikola Storskogenin rajastasjuunilla, jonka jälkhiin samana päivänä nelje, kolme miestä ja yksi vaimo, otethiin kiini Mosjøenissä Nordlandissa. Lauvantaina taas yksi venäläinen mies otethiin kiini Tromssassa, ja maanantaina sama tapattui Hammerfestissä.

Kaikila poliisin hallussa olleevilla oon ollu hallussa usheempi kuvvasvehje ja kuvamateriaalii objektiista, joita ei häytyis kuvata. Lisäksi moni heistä oon käyttäny dronii, jonka käyttö oon kieletty kaikilta venäläisiltä Norjassa Ukrainan sođan takia.

Nelje henkkee, joka otethiin kiini Mosjøenissä, oon nyt vaphautettu.

Dronitappausten takia poliisi oon saanu viikon aikana usheita kymmenii ilmotuksii droniin käytöstä ympäri maata. Vestissä poliisi sai jopa 42 ilmotusta yhđen janturin aikana, ja usheempi niistä koski Jupiter planettia.

Poliisi pyyttää ihmissii rajoittamhaan ilmotuksen tekkoo, ja kehoittaa tekemhään ilmotuksen tyhä jos havainto tehđhään lähelä tärkkeitä objektiita, niin ko esimerkiksi lentohaminaa, öljy- ja gassifärjoi tahi militäärin plaanoi.

Mailma

Iso-Britannian staatinministeri Liz Truss oon päättäny lähteet hänen virasta. Niin hän ilmoitti eilen tuorestaina. Truss kerkisi olla maan staatinministeri tyhä 45 päivää, ja oon siksi vähitten aikkaa istunu staatinministeri koko Iso-Britannian histoorissa.

Syynä Trussin päätöksheen oon ihmisten, ette hänen oman parttiin luottamuspuutet. Konservatiivi parttii häyttyy nyt löyttäät uusi parttiijohtaaja ja staatinministeri, ja se tullee tapahtumhaan ensi viikola. Usheet kuitenki vaattii, ette maassa häytyis pittäät uuđet vaalit.

Sunnuntaina Kiinassa alkkoi kommunistiparttiin suurkokkous. Kokkous kestää huomisheen, ja se tullee luultavasti antamhaan presidentti Xi Jinpingile mahđolisuuđen tulla valituksi kolmanelle kauđele maan presidentiksi. Normaalisti henki saattaa olla tyhä kaksi viiđen vuođen kautta Kiinan presidentti, mutta reekelimuutosten takia Xi saattaa jatkaa virassa niin kauan ko hän halluu.

Suurkokkouksen avajaisissa Xi kans piti saarnan, missä hän muun muassa puolusti maan kovvaa koronapolitikkii, feiras Hong Kongin tillaa ja ilmoitti, ette Taiwan oon vieläki osa Kiinaa.

Iranilainen Elnaz Rekabi, 33, nousi puhheeksi mailmalla ko hän katosi sen jälkhiin ko hän kilppaili Etelä-Koreassa kiikkukilppailussa ilman hyksii peittävää hijabii. Iranissa monet protestoi maan kovvii hijabireekeleitä vasthaan, ja monet pölkäs ette Rekabi olis lähätetty takaisin kotimaahan ja piđätetty.

Tiistaina Rekabi laittoi kuitenki ulos kuvan Instagramhiin, missä hän pahoitteli ette hän ei ollu pitäny hijabii ja muisteli ette hän voi hyvin. Keskiviikkona hän taas palasi kotimaahan ja piti saarnan kaupungin lentohaminalla, missä hän sannoi sammaa.

Monet kuitenki uskothaan, ette Rekabi olis kirjoittannu Instagramissa olleevan tekstin pakon alla. Iranin päätösvalta oon ilmoittannu, ette Rekabii ei tulla rankaisemhaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin otti keskiviikkona käytthöön "sotatilalajin" niilä Ukrainan plaanoila, jokka hän oon pakkoliittäny osaksi Venäjää. Sotalaki meinaa, ette plaanoila olleevalla sotaesivallala oon enämpi autoriteettii ja oikkeuksii, ja saattaa esimerkiksi päättää kuka saattaa liikkuut näitten plaanoin ja Ukrainan rajjoin yli.

Tyrkiassa 41 ihmistä kuoli ja 28 haavoitu kruuvalaukkauksessa viimi perjantaina. Maan päätösvalta uskoo, ette laukkaus johtui gassivuođosta.

Tyrkkian pahhiin kruuvaonnettomuus tapahtui vuona 2014. Silloin 301 ihmistä kuoli Somassa. Vieläkhään ei ole selvää, mikä syy onnettomuuđen takana oli.