Kadaver, reinsdyr
Duoddariin lei mearihis olu boazu. Roassun dát gohčoduvvui.
Falleferdig fjøs
Smávvadálolaččat vákkiin ja vuotnagáttiin jávke. Olbmot fárrejedje valvin giliin gávpogiidda.
Fiskebåt på land
Vuotnaguolásteaddjit «bálkestuvvojedje gáddái». Gonagasreappát billistedje dorskefirpmiid.
Reinbukk
Liikká ... dát ii leat muitalus das man hejot Sámis manai. Baicca nuppeládje.
reinhorn

Muitalus lihkostuvvama birra

Lea stuora jáhkku lihkostuvvat, ja muhtimat lihkostuvve.

Edgar Olsen

Stuora gávpogiin, nugo Helssegis ja Moskvas, bohtet turisttat geat mákset Edgar Olsenii 5000 kr jándoris vai besset jaskatvuođa ja čáppa luonddu návddašit.

Nesseby, Kløvnes, Varanger Lodge

Unjárggas lea Edgar huksen guokte luksusbartta Várjjatvuona gáddái.

Diplom

Ereliiggán biebmokvalitehta duođaštus: Golli Norggameašttirgilvvuin.

Kárášjohkalačča guovttos John Anders ja Karen Utsi Sara lasiheigga bohccobierggus dietnasa máŋggageardánit go ieža ráhkadišgođiige biebmogálvvu.

Karine Kimo Pedersen niegadii eallit stuora gávpogiin dego New Yorkas. Doppe áiggui son vuoitit designabálkkašumiid, gudni ja rámádusa.

Karine Kimo Pedersen

Muhto Karine fárrii ruoktot Detnui, gávnnai guoimmi ja oaččui máná – ja álggahii iežas fitnodaga mii, veahkeha eará ealáhusdolliid čalmmustahttit iežaset stuora máilbmái.

Edgaris, Karenis ja Karines lea juoga oktasaš:

Gründárat ožžo álggahanveahki.

– Dát ruđat ledje divdna veahkkin álggaheapmái, dadjet buot golmmas.

Bláđes ja geahča mo sii leat lihkostuvvan.

Sametinget

Ja ruđat bohtet Sámedikkis.

Jus áiggut oastit fatnasa, hukset náveha, álggahit mátkeealáhusa, bargat dujiiguin dahje oastit reaidduid, de sáhtát ohcat doarjaga.

Árbevirolaš ealáhusat nugo boazodoallu, vuotnaguolásteapmi ja eanandoallu galget ain bistit ja seailut, lea dáhttu.

Sametinget

Mihttun lea olbmuide láhčit vejolašvuođa ássat smávva báikegottiin dáppe davviguovlluin.

Seammás dáhttu Sámediggi veahkehit olbmuid, geat háliidit hutkkálaš ealáhusdoaimmaid ásahit.

Ortnet gohčoduvvo SED – Ealáhusovddideami doarjjadoaibman, ja 31 gieldda leat oassin dás.

Roassu mii jorai stuora ruhtan Edgarii

1990-logu rájes billistedje reappát Nuorta-Finnmárkku bivdiid firpmiid.

Ja dan ovdal ges ledje njurjot stuora giksin vuonain.

Danne eai nagodan buot guolásteaddjit fidnet doarvái dorski dasa ahte oažžut ođđa bivdoeriid stáhtas.

«Mii bálkestuvvuimet gáddái», dadje guolásteaddjit.

Edgar Olsen

Dál leat gonagasreappát stuora dienasin oallugiidda.

Guollebivdi Edgar Olsen (49) háhká buori sisaboađu dain, muhto gonagasreabbát leat maid deaŧalaš oassin su mátkeealáhusdoaimmas.

Guossit čuvvot Várjjatvuona ala. Doppe váldet reappáid bajás, ja guossohuvvojit gussiide áibbas varasin.

– Nu besset olbmot oaidnit man deaŧalaš dát vuotna lea doalahit ássama dáppe. Dat addá midjiide borramuša ja birgejumi. Lagasvuohta lundui mearkkaša buot, lohká Edgar.

Tørrfisk, fiskehjell
Mis leat buoremus borramušat olámuttos dáppe. Buot min doaibma lea vuođđuduvvon árbevirolaš bivddu ja luonddu attáldagaid ala.
Edgar Olsen
Min višuvdna lea olbmuide guossohit dan mii lea albma. Ja buot dan fidnet dáppe.
Edgar Olsen
Hytte i Nesseby

Barttat leat bárohis mearragáttis, muhto garra dálki leage juoga man ovddas guossit mielas mákset.

– Mii fertet vuovdit dan mii mis lea. Garra riđđu, meara stuhčan ja molsašuddi čuovga ja almmi ivnnit leat oavdun oallugiidda. Ii ge oktage divrraš hatti, muitala Edgar.

Edgar Olsen
Buorre lea buorre, muhto ihána buorre ja erenoamáš buorre leat dat maid mii fállat. Dan mun háliidan iežan gussiid vásihit.
Edgar Olsen
Dáppe Várjjagis leat vejolašvuođat, ja lea min iežamet duohken das hutkat juoidá.
Edgar Olsen
Edgar Olsen

Guhkes mátki lihkostuvvamii.

Go Edgar áiggui guolásteaddjin álgit 2005:s, de ii lean sus iežaskapitála fatnasa oastit.

Son gulastii Sámedikki doarjjaortnega birra, ja oaččui 80 000 kr oastit iežas vuosttaš fatnasa.

Sjark på Varangerfjorden

Doaibmaguovllus leat oallugat ožžon veahki fatnasiid oastimii.

– Dárbbašuvvo 10-20 proseantta riskakapitála. Jus dus ii leat dan meari, de it oaččo báŋkoloana. Mus lea leamaš nu lihkku ahte lean ožžon doarjaga máŋgga fatnasii ja fitnodahkii, muitala Edgar.

Unjárgga gielda lea ovttas Sámedikkiin ođasmahttán hámmana ja viiddidan guollevuostáiváldima. Dát dagahii buori rekrutterema ealáhussii.

Guolásteaddjit dinejit bures. Stáhtus lea loktanan.

Ja muhtimat, nugo Edgar, leat ásahan guolástusa ja mátkeealáhusa lotnolasdoaimma.

Edgar Olsen

Smávva gielddain lea olmmošlohku sakka unnon. Sámedikki veahki haga livččii leamaš mihá vearrát, jáhkká Edgar.

– Dáppe Unjárggas leat vihtta guolásteaddji, geain leat mánát mánáidgárddis. Dákkár smávva suohkanis go Unjárggas, lea dat áibbas mearrideaddji ássama dáfus.

Go Karen ieš dollii suittehiidda

Alla boazologut. Siskkáldas riiddut. Veahkaváldi. Suolavuohta. Diggeáššit.

Olu norgalaččain lea diekkár miellagovva boazodoalus, danne go diekkár gova čájehit mediat.

Muhto iežaset kultuvrra gutnejahttin ja jáhkku máilmmi buoremus buktagiidda lea rievdadan oallugiid oainnu.

Karen Utsi Sara, Skodi Rein

Čuđiid mielde páhkat sáddejuvvojit ostiide miehtá Norgga.

Karen Utsi Sara (47) doaimmaha gávppi. John Anders fas buvttada, ja go lea olu hommát, de veahkehit sudno mánát maid.

Soai leaba isidiin huksen fitnodaga Jergulii Kárášjogas.

Marie Louise Somby/Árvu

Erttegiid lávejit áinnas goikadit, muhto maiddái čoamohas, čoarbbealli ja váimmut goikaduvvojit.

Proseassa lea áddjái. Álggos sáltejuvvo biergu. Dasto goikaduvvo dálvebuollaša ovddas guokte mánu.

Goikebiergu lea doloža rájes leamaš sámiid mátkeniestin.

«Ola ja Kari Nordmann» ostet goikebierggu smávva páhkažiid mielde.

– Go álggaheimme 2011:s, de bijaime mihttun ahte buktagiin galgá leat proffa hápmi. Galggai čielgasit dovdot ahte dán mii máhttit ja dán mii háliidit. Bierggu kvalitehta gal sáhtiime dáhkidit, muitala Karen.

Marie Louise Somby/Árvu
Veahá kulturerohusat gal leat. Sápmelaččat háliidit buoiddes goikebierggu. Dážat eai fuola buoiddi.
Karen Utsi Sara
Marie Louise Somby/Árvu

Iežaset bohccuin soai ráhkadeana buot biergobuktagiid.

2018:s vuittiiga Karen ja John Anders golli iežaska bohcconjuovčča-snacksain biergobuktagiid Norggameašttirgilvvus. Jagi ovdal bođiiga goalmmádin suovas čoarbbealdehkiin.

Ja kvalitehta doalaheapmi gánnáha.

2000-logu álggogeahčen lei bohccobiergohaddi vuollin.

– Guokte kruvnno kilos oaččui misiid ovddas jus ledje vuollil 15 kilo.

Go ieža álge buvttadit, de loktanii dienas juohke biergokilos njuolga bajás.

– Beasaimet ávkkástallat juohke áidna oasi bohccos.

Karen Utsi Sara

Fitnodat oaččui doarjaga Innovasjon Norges huksemiidda.

– Muhto leimmet menddo unnán rehkenastán goluid. Buot maid diniime, fertii danne mannat investeremiidda. Lihkus lea Sámedikkis buorre ortnet. Doppe letne ožžon doarjaga oastit muhtin mašiinnaid ja rusttegiid, muitala Karen.

Reinokse

Biergobuktagiid johtu lea buorránan. Guorahallamat čájehit ahte olbmot deattuhit mágu ja ahte lea dearvvašlaš.

Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta dieđiha ahte erenoamážit nuorra olbmot borret eanet bohccobierggu. Njuovahagat maid leat máksigoahtán buori hatti boazoeaiggádiidda.

Marie Louise Somby/Árvu
Olu lea buorránan. Moai dovde ahte moai letne ieža maid bures bargan ja sihke boazodoallu ja min buktagat leat olahan buori beaggima.
John Anders ja Karen Utsi Sara

Karine háliida čájehit erenoamášvuođa erenoamážin

Mii eat dáruiduhte designa heivehan dihtii dáža márkaniidda. Min kundarat han galget jođihit sápmelašvuođa dáža márkanii nu mo dat lea.
Karine Kimo Pedersen

Karines (31) lea čoahkkin sámi turistafitnodagain Čorgašis Finnmárkkus.

Sápmelažžan lea sus ovdamunni go galgá vuovdit «sámivuođa».

– Buot buoremus lea go beassat gullat ahte kundarat lohket ahte mii áddet mo sii jurddašit, lohká deatnulaš designár.

Mii lávet hástalit kundariid smiehttat mii sin earuha dain earáin. Mihttun lea govvidit sin nu erenoamážin go vejolaš eará erenoamážiid ektui.
Karine Kimo Pedersen
Lavvu, lavvo

Karine geavaha dábálaš sámi diŋggaid designemis ja logoin.

– Maiddái sámi bustávat nugo Š, Á ja Č lea vuogas designelemeanttat. Giella galgá beassat báitit, ja mii sáhttit jorgalit dalle go lea dárbbašlaš. Erenoamážit olgoriikkalaččaid mielas lea dát hui eksohtalaš.

Karine Kimo Pedersen

Son niegadii bargat stuora designfitnodagain gávpogiin.

De son baicca máhcai davás. Báikkálaš fitnodagat ožžo ođđa logoid, gihppagiid ja neahttasiidduid.

– Ii lean gründerjurdda mus, muhto fidnejin eanet ahte eanet doaimmaid. Dál lea mis fitnodat gos leat njeallje bargi ja kundarat gitta Rørosa rájes.
Karine Kimo Pedersen
Ellinor Guttorm Utsi

Čorgašis lea Ellinor Guttorm Utsis fitnodat man vuođđun leat Hurtigruten cruise-mátkkošteaddjit.

– Geavahit báikkálaš márkanfievrredančehpiid, nu go Karine, lea oassin min iežamet guoddevašvuođa mihttomeriin, lohká son.

Lavvu, lavvo

Smávva laptop lei Karine bargoreaidu vuosttaš jagi.

– Sámedikki doarjja attii vejolašvuođa oastit albma mašiinna, mainna sáhttet beaktileappot bargat.

Karine Kimo Pedersen
In leat vuos gal vuoitán designbálkkašumiid, muhto sávan dieđusge ahte soamis fuomáša min.
Karine Kimo Pedersen
Fem kommuner i Finnmark

Stáhta ásahii doarjjadoaimma 1975:s jo. Dalle ledje dušše vihtta Finnmárkku-gieldda fárus. Dáid gielddaid ássit sáhtte ohcat ruhtadoarjaga das.

Maŋŋá go Sámediggi ásahuvvui 1989:s, de ohce eanet gielddat beassat mielde.

Dása leat searvan 31 gieldda, ollásit dahje dáin gielddain muhtin gilážat.

Sámediggi ráhkadeame ođđa ortnega
Galget válljet guđet suohkanat besset fárrui

Juohke jagi várre Sámediggi 34 miljovnna maid SED-guovllu olbmot sáhttet ohcat ealáhusdoaimmaide.

Innovasjon Norge attii diibmá 345 miljovnna kr doarjjan Romssa ja Finnmárkku ohcciide.

Dađi mielde go SED-guovlu viidu, de unno maiddái ruhta juohke ohccái.

Dál áigu Sámediggi rievdadit ortnega. Molssaeaktun lea heaittihit dálá ortnega.

Jurdda lea ásahit ođđa doaibmaguovllu Sámedikki ja dihto suohkaniid soahpamušaid vuođul. Sámediggi ii dieđe vuos goas dát ollašuvvá.

Geat de ožžot seammá veahki go Edgar, Karen ja Karine dalle?