Sámi álbmotbeaivi lea áiggi mielde šaddan fiinna ávvubeaivin, mii čalmmustahttá sámi kultuvrra ja identitehta. NRK:s illudit go sámevuohta lea váldigoahtán ain stuorit saji almmolašvuođas.
Earenoamážit illudit go nu ollu sámi nuorat čájehit duostilvuođa ja ođđa geainnuid gurret. Ođđa ja čielga jienat leat ilbman ja šaddan ovdagovvan, geat govvidit ja hástalit dan mot dálááiggi sámevuođa galgat ipmirdit.
Ella Marie Isaksen, Vegard Bjørsmo, Agnete Saba ja eambbogat čájehit iešguđet ládje nana ja ođđaáigásaš álgoálbmotkultuvrra. Sis lea buohkain juoga maid háliidit dadjat ja gáibidit ahte sin guldalit. Seammás de dustet leat sápmelažžan iežaset vuogi mielde.
Nu ferte árbevirolaš ja stereotyhpalaš govva sápmelaččas, dego livččii eksohtalaš ja amas, sávvamis addit saji mihá dárkilat govvii.
Álbmotbeaivi lea vuosttažettiin searvevuođas ja identitehtas sáhka. Dát guoská maiddái sámi álbmotbeaivái. Sámi servodagas soaitá earenoamáš dárbu searvevuhtii. Sámi álbmot lea juhkkon njealji riikii.
Sámiid árbevirolaš ássanguovllut vulget Lulli-Norggas, Svahken Sijtes ja eai noga ovdal Guoládatnjárggas, Ruoššas. Dasa lassin leat ovcci iešguđet sámegiela mat juhket sápmelaččaid.
Dihtet go ovdamearkka dihte ahte lullisámegiella ja davvisámegiella leat unnimusat seammá nuppeláganat go dárogiella ja islánddagiella? Dasa lassin leat olu sápmelaččat, geat eai oba humage sámegiela beaivválaččat. Badjel bealli.
Seammás diehtit ahte ollu sápmelaččat dovdet iežaset olgguštuvvon sámi searvevuođas. NRK lea maŋemus áiggiid muitalan sápmelaččaid birra, geat eai dovdda iežaset “doarvái sápmelažžan” dalle go ovttastallet eará sápmelaččaiguin, muhto maiddái stuoraservodagas.
Dát muitalusat leat dehálaččat ja soitet čájehit oasáža garra dáruiduhttima váikkuhusain. Dađi bahábut leat ain olu ja čiekŋalis hávit báhcán.
Okta NRK dehálaš ovddasvástádus lea searvevuođa ásahit. Danin dáhttut mii NRK:s beaivvi geavahit liiban hukset šaldiid sámi servodagas.
Mii háliidit čájehit sámi girjáivuođa. Davviguovlluin lulliguovlluide. Sápmelaččaid geat orrot giliin ja sápmelaččaid gávpogiin. Sámegielagiid ja sin geat eai máhte giela. Boarrásiid ja nuoraid. Dát beaivi gullá buot sápmelaččaide.
Muhto dasa lassin sávvat ahte otná beaivi lea beaivi masa olles Norga searvvašii ja ovttas ávvudivččii. Danin hástit olles Norgga ávvudeapmái buoremus sáddenáiggis NRK 1:žis, guovvamánu 6. beaivvi dakka maŋŋel Søndagsrevyen tv-ođassáddaga.
Sápmelaččat ja dáččat maid gullet oainnat ovtta searvevuhtii ja juogadit guhkes oktasaš historjjá. Dihtet go ovdamearkka dihte ahte Norgga gonagasráidu vulggii sápmelaččas? Harald Hårfagre, Norgga vuosttaš gonagas, náitalii sámi nissonolbmuin Snøfridain.
Otná beaivi čalmmustahttá ahte sámi ovdavázzit čoahkkanedje vuosttaš sámi riikkačoahkkimii, mii lágiduvvui Tråantes 1917:s. Dalle álggahuvvui guhkes mátki ovttadássásašvuođa ja dohkkeheami guvlui njealji fámolaš stáda siskkobealde. Vaikko mis lea guhkes mátki ain báhcán, de eatnasat goitge várrá mieđihit dasa ahte mii leat guhkás ollen.
NRK lea váldán oasi dán mátkkis juo badjel 75 jagi – dan rájes go vuosttaš sámegielat rádiosáddagat gullogohte 1946:s. Mii diehtit ahte fálaldat ain lea dehálaš ja árvvusadnon. Dat ahte iežas giela beassat gullat, oaidnit ja geavahit lea dehálaš buot olbmuide.
Mii maid doaivut Norgii leat riggudahkan go mis NRK:s leat doaimmahusat, mat bastet máilmmi geahččat álgoálbmoga geahčastagas. Seammás mii maid dárbbašit soapmásiid, geat sámi servodaga gehččet kritihkalaš čalmmiiguin ja bastet hástalit.
Mii luohttit dasa ahte NRK sajádat sámi gielaid, kultuvrra ja identitehta ovdáneami hárrái ain lea unnimusat seammá relevánta dál go dalle 75 jagi áigi. Mii movttain vuordit boahtteáiggi. Earret eará vuordit sámi álbmotbeaivvi ávvudit unnimusat 75 ođđa jagi vel.
Dan dihte dadjat laahkoeh biejjine lullisámegillii ja vuorbbe biejvijn julevsámegillii. Lihkku beivviin buohkaide!
