Viikon tärkkeimät uutiset

Kotimaa

Hinnat nousthaan rekrodinoppeesti Norjassa. Septemperikuussa hinnat oli 6,9 prosenttii korkkeemat ko viimi vuona samhaan aikhaan, ja samanlaista hinttoin noussuu ei ole nähty sitten 1980-luvun.

Se oon eriliikaisesti ruokkiin ja juomhiin hinnat, jokka nyt kasuthaan nyt noppeesti. Kauppareissu tullee nimittäin 12,1 prosenttii kallhiimaksi ko viimi vuona. Kiwissä esimerkiksi 18 kananmunan pakka maksoi septemperikuussa 37,90 kruunuu, vaikka sen hinta juunikuussa oli 32,90 kruunuu.

Monet ökonomit uskothaan, ette hinttoin nousu tulis heti pysättymhään.

Tiistaina venäläinen mies otethiin kiini Storskogin tullissa. Hän freistas ajjaat Norjasta kothiin Venäjälle, mutta ko tulli pysätti hänen rajala, löytyi häneltä kaksi dronii ja usheempi kuvapankki.

Yksi monista rajoituksista jonka Norja oon ottanu käytthöön Venäjää vasthaan, oon dronin käyttökielto Norjassa. Lisäksi kassirööriin sabotointi Itämeressä viimi viikola oon nostanu Norjan turvalisuusreekeliitä.

Mies oon muistelu ette hän oon ollu Norjassa aukustikuussa saakka ja filmanu suuren määrän materiaalii ympäri Norjaa. Hän kuitenki sannoo, ette kysheessä oon tyhä feeriämatka. Koska miehelä oon paljon kuvamateriaalia ja sen läpi käynti kestää, meinaa poliisi pittää miehen kiini kaksi viikkoa.

Hallitus tuli viimi viikon tuorestaina ulos ensi vuođen staatinbudsjetti ehđoituksen kans. Siinä hallitus ehđottaa usheemppii muutoksii norjalaisten verhoin. Yksi niistä oon ehđoitus sen ympäri, ette het jokka tienathaan vähemän ko 750.000 kruunuu vuođessa, häyđyttäis maksaat vähempi verroo.

Tämän lisäksi hallitus ehđottaa muun muassa sähköavustuksen jatkumista, ilmasta lastentarasta lapsile Tromssassa ja Finmarkussa, ja tupakka ja alkohooliproduktiitten hinttoin noussuu.

Kvääniteatteri tullee saamhaan 2 miljuunaa kruunuu, mutta muuten kväänin miljöö ei tule saamhaan enämpi rahhaa staatilta.

Mailma

WWF:n uuđen raportin jälkhiin maapallon villielläinten määrä oon vähentänny noin 69 prosenttii vuođesta 1970. Raportin jälkhiin elläimiitten kattoomisen suurin syy oon ympäristön tuhhoova maanpruukkii ja kunka met ihmiset käytethään liikkaa luononvarroi.

Kliimamuutos oon kuitenki nousemassa suurimaksi elläimiitten suurimaksi uhaksi, ja jos kliiman lämpögraadin noussuu ei saađa pysättymhään 1,5 graadhiin, tullee se kans olemhaan suurin villielläinten kuolemisen syy.

Venäjän mannermaan ja Krimin niemen välilä olleevalla Kertsj-sillala tapattui lauvantaina kova laukhaus. Laukaksen takia osa sillasta meni rikki, ja tyhä osa sillasta oon nyt käytössä.

Sunnuntaina Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, ette tevon takana häyttyy olla Ukrainan erikoisjoukot. Sillala oon nimittäin erityisen tärkkee merkitys Venäjälle sođassa, ja se tuhhoominen auttais Ukrainaa auttamhaan puolustamhaan itteensä. Ukrainan staatti ei ole vahvistannu Putinin sytöstä.

Keskiviikkona Venäjä piđätti kahđeksen ihmistä, jokka se uskoo olleevan tevon takana.

Muun muassa Kertsj-sillan takia Venäjä oon maanantaista asti pommanu usheita Ukrainan kaupunkkiita. Pommitus alkoi maanantai aamuna ja Venäjä oon jatkanu hyökkäystä koko viikon aijan.

Usheet Euroopan maat oon antanu avustusta Ukrainale, ja lähättänny sille ilmapuolustusvehkheitä.

Yhđistynheitten kansakunttiin (FN:n) päämöötti oon tuominu Venäjän ja sen tavan hyväksyy osan Ukrainan lääniistä osaksi Venäjää. Möötti järjestethiin maanantaina ja 143 maata meinathiin, ette Venäjän toiminta oon tuomittava.

Nelje maata, Syria, Nicaragua, Pohjais-Korea ja Belarus oli taas Venäjän puolela ja ei nähny Venäjän toimissa mithään väärää.

Thailandissa tapattui viimi pyhänä vakava ampumistappaus. Silloin 34 vuođen ikhäinen Panya Khamrap aloitti ampumisen Nong Bua Lamphun provinsissa, ja tappoi 36 ihmistä ympäri plaanaa. 22 uhriista oli lapsia.