Viikon tärkkeimät uutiset viikko 39

Mailma

Maanantai iltana ja tiistai aamuna tuli mailman tiethoon, ette Nord Stream-gassirööriistä oon löyđetty usheita reikkii. Heti tappauksen jälkhiin eppäilthiin, ette reijät oon tehty tarkotuksela ja moni eppäili Venäjää.

Nyt tieđethään, ette joku tođela oon reikkiin takana, mutta kukhaan ei sikkaristi saata sannoo, kuka sen oon tehny vaikka Venäjä oonki pääeppäilty. Tappauksen takia moni maa oon nostanu turvalisuustassaa, sillä het pöläthään, ette kans heiđän omaisuutta saatethaan sabotoiđa.

Nord Strem-röörit oon Itämeren pohjassa kulkkeevat gassiröörit, joissa gassi kulkkee Venäjältä Tyskän kautta Euroopphaan. Ukrainan sođan takia gassin kuljetus oon ollu pausila, mutta koska rööriissä oon piđetty gassii, oon sitä joutunu nyt kans merheen.

Maanantai yönä Norjan aikkaa NASA prööväs ensimäisen kerran jos se saattaa puolustaa maapalloo asteroidilta. Moolina oli saađa satelliitti DART törmäämmhään asteroidin kovala voimala, ja näin saađa se lentämhään eri suunthaan ko alunpärin.

NASA oon ilmoittannu, ette törmäys onnistu, mutta met saama vasta ensi viikola tiettää, kunka paljon asteroidin alkupöräinen suunta oon muuttunu.

Kuulostiko NASAn kokkeilemma keino tutulta? Se oon nimittäin nähty kans Hollywood filmi Armageddonissa vuona 1998.

Hirmumyrsky «Ian» oon tehny tällä viikola tuhhoo Floridassa. Tuulen noppeus pyörii 3,6 ja 5,5 meetterin tasala, meri tulvii monheen kaupunkhiin ja yli kaksi miljuunaa ihmistä oon menettänny sähköt.

Myrskyn takia ainaki 15 ihmistä oon tähän asti jo kuolu ja USA:n presidentti Joe Biden sannoo, ette Ian saattaa tappaa enämpi ihmissii ko mikhään muu myrsky Floridassa ennen.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin saarnan takia monet nuoret venäläiset miehet oon pajenu maasta. Viimi viikon keskiviikkona Putin ilmoitti, ette yli 300.000 miestä tulhaan kuttumhaan maan sotaväkheen ja monet jokka ei usko Putinin sothaan Ukrainaa vasthaan, oon päättäny jättää kotimaan.

Venäläiset miehet oon tähän asti pajenu muun muassa Norjhaan, Suomheen ja Georghiaan. Venäjän päätösvalta oon kuitenki ilmoittannu, ette se tullee sulkemhaan maan rajat kaikilta miehiltä, jokka oon oikkeessa ijässä sotaväkheen. Muun muassa Norjan ja Venäjän rajala oon nyt hiljaista.

Italiassa käythiin pyhänä parlamenttivaalit. Vaalit voitti oikkeepopulistinen parttii Italian Veljet, Italias Brødre, ja sen johtaajasta Gieorgia Melonista tullee maan uusi staatinministeri.

Meloni tullee olemhaan Italian ensimäinen naisstaatinministeri. Hänen ajama parttii uskoo tradittiinaalishiin arvhoin, ja oon muun muassa hänen sannoin "luonolisten perheitten" puolela, ja vastustaa LHBT:n oikkeuksii. Vastapuoli kuttuu häntä uusfasistiksi ja häntä oon usheesti verrattu diktaattori Benito Mussolinhiin.

Kotimaa

Opettaajalakko päättyi meilä Norjassa tiistaina. Työministeri Marte Mjøs Persen kohđatteli lakon osapuolet ja ilmoitti, ette Norjan hallitus oon päättäny lopettaat lakon, koska sillä oon vakavii, yhtheiskunnanlissii vaikutuksii koululaisile ja heiđän koulunkäynile.

Opettajat meni lakkhoon kesälä huonon palkan ja kovviin työnmääriin takia. Nyt het oon alkanu pallaamhaan takaisin töihin, ja monet koululaiset oon päässy ensimäistä kerttaa tänä syksynä koulhuun.

Poliisi oon ottanu kiini kaksi ihmistä, koska se eppäilee ette het oon ollu osana London Pubin eđessä tapahtunutta ampumistappausta 25.juunikuuta, missä kaksi ihmistä kuoli ja 21 vahingoittu.

Het oon 30 ja 40 vuođen ikhäiset miehet, joista nuorempi oon Norjan kansalainen ja vanhempi Somalian kansalainen. Nuorempi oon vieläki poliisin hallussa, ja hän tullee olemhaan ilman meediaa kaksi viikkoo.

Päätekkiijä, 43 vuođen ikhäinen Zaniar Matapour, ei ole halunu muistela poliisille hänen motiivin ympäri.

Nord Stream-gassiröörin takia kans Norja nostaa maan turvalisuustassaa. Koska Norja on Venäjän kanssa mailman tärkkein gassimaa, oon pelkona ette muun muassa Norjan öljyfärjat saatethaan olla tulevaisuuđessa hyökkäyksen uhan alla.

Meiđän mailma

Kvääniteatterin näyttämäpeli «Näkymätön kansa» esitethiin keskiviikkona ja tuorestaina Kansalaisteatterissa Uslussa. Esityksen piletit oli myyty lopphuun jo viikkoo aijemin. Seuraavaksi näyttämäpeli saappuu Tromsshaan, missä se esitethään ensi keskiviikkona, tuorestaina ja perjantaina.

Norjan arktinen universiteettimuseumi saa huomena lauvantaina kaksi postimerkkii. Museumi täyttää 150 vuotta, ja posti feiraa museumin työtä kahđela uuđela postimerkilä. Koska museumi oon tehny työtä kans kväänin etheen, oon se ensimäinen kerta, ko postimerkissä olleeva maan nimi oon kirjoitettu kans kvääniksi.