Tornionlakson raati halluu vahvistaat sen roolii rajaplaanan päätöksissä 

Tornionjokilakso oon viimi vuossiin aikana tullu tärkkeemäksi plaanaksi ko koskhaan ennen. Niin meinaa Tornionlakson raati joka tällä viikola oon pitäny kahđen päivän kokkouksen Yykeässä.

Raati oon yhtheistyö- ja ettuivalvoovajärjestö Suomen, Ruottin ja Norjan rajaplaanala olleeville komuuniile. Möötin moolina oli praatata sen ympäri kunka yhtheistyö näitten välilä tulis vielä paremaksi.

Koska rajaplaanasta oon tullu tärkkeempi, oon kans raatin rooli muuttunu. Siksi kans yhtheistyölä oon isompi merkitys ko ennen, sannoo raatin sananjohtaaja Eero Ylitalo.

– Meiđän mooli oon ottaa yhä isompi ettuivalvoova rooli ja olla enämpi myötä päätösten tekemisessä ko ennen.

Halluu vahvistaat roolii

Ennen koronapandemii nähthiin Tornionlakson raati Ylitalon jälkhiin enämpi komuuniitten fiininä ja sosiaalisenna mööttiplassina.

Pandemia ja kovat rajoitukset rajaplaanala muutethiin kuitenkin ihmisten meiningin raatin ympäri. Rajoitukset esti ihmissii liikkumasta rajjoin yli ja muutti heiđän elämää siksi suuresti.

– Rajaplaanala kansaliset rajat nähđhään enämpi komuunirajoina ko maitten rajoina, ja rajoitukset estethiin sen asukkhaita kohtaamasta heiđän perheitä ja ystävii.

– Se meni heti siihen ette ihmiset alkkoi ottaat yhtheyettä raathiin ja pyytämhään appuu. Noppeesti met saima vahveman ja selvemän roolin vakavanna ettuivalvoovajärjestönnä. Met saima aikhaan paljon muutoksii.

Ja tämän roolin raati halluu kans pittäät. Se oon eriliikaisen tärkkeetä Euroopan turvalisuus tilhaan takia, ja nyt ko Suomesta oon tullu Nato-jäsen ja Ruottista tullee se kohta, sannoo Ylitalo.

– Sota Euroopassa oon muuttanu kans kunka ihmiset näkkee pohjaiset plaanat, ja raatin plaanasta oon yhtheisen kansalisen rajan takia tullu tärkkee strateginen kokkoomisplassi.

– Siksi se oon tärkkeetä ette Tornionlakson raati kans tulleevaisuuđessa pittää vahvan ettuivalvoovan roolin, ja osaallisuu päätökshiin tekhoon sen omala plaanala.

Siksi raati tullee tulemhaan ulos yhtheisen konkreettisen hunteerauksen kans Jäämerenpaanan ja päätie 21:n ympäri ennen sen vuosimööttii juunikuussa.

– Nato-jäsenyyđen takia tullee se varmasti olemhaan usheemppii sotaharjoituksii plaanala. Jos met ajattelema tien nykyistä kunttoo ja ko iso joukko panssari ajoneuvoi alethaan käyttäät sitä aktiivisesti, tieđämä met mitä sille käy.

Uusi jäsen

Se oon Raisi, Kaivuono, Omasvuono ja nyt Yykeä jokka oon raatin jäsenii Norjasta. Lyngenin sananjohtaaja Dan-Håvard Johnsen meinaa kans ette se oon tärkkeetä ette raati ottaa isoman roolin ko ennen.

– Met toivoma ette met saama poliittista painoo sen etheen ette met saisima pareman kulkuyhtheyđet iđän ja västin välile, sannoo sananjohtaaja.

– Se oon tođela tärkkeetä ette met saatama näyttää selkkeesti ette met olema valmhiita yhtheistyöhön rautatien ja teitten ympäri.

Hän näkkee kans joitaki haastheita yhtheistyössä. Maitten komuunit toimithaan esimerkiksi eri tavoin, sannoo hän.

– Suomessa komuuniitten sananjohtaajilla oon vähempi valttaa ko Norjassa. Siksi se on selkkeetä ette se oon joitaki assiita

Lisäksi hän toivoo ette jäsenyys raatissa anttaa komuunille muita ettui.

– Se oon tärkkeetä ette met saama pareman yhtheyđen meiđän iđän veljeskanshaan. Suurimalla osala Lyngenin asukkhaista oon juurii jokka tullee Tornionlaksosta, sannoo Johnsen