Jännitysrommaani Annijoven ympäri: – Tärkkee kylän identiteetille

Jäälä oon verta. Vuosi oon 1842 ja Laura Einosdatter Riipi oon ottanu myötä hänen kaksi tytärtä ja pajenu Suomesta Annijokheen, pienheen fiskuväärhiin Finmarkun rannikolla.

Nyt hän häyttyy suojela itteensä ja hänen tyttärii uuđessa, ventovierhaassa maassa, samala ko ajatukset käyđhään menneisyyđen tapattumissa.

Tämä oon lähtökohta Elin Hansenin uuđele kirjale «Fremmed», Ventovieras, jonka kirjailiija oon hiljattain pistäny ulos.

Se oon rommaani joka muistelee fiktiivisen historiikin yhđen niitten ihmisten ympäri jokka pääđythiin nykyisen rajan yli Suomesta Pohjais-Norjhaan 1800-luvula.

Vaikka kirjan historiikki Lauran ympäri oon fiktiivinen, oon kirja tärkkee Annijovele. Niin sannoo Vesisaaren histoorilaajin johtaaja Trygg Jakola.

– Vaikka se oon rommaani muistelee se sen tođelisuuđen ympäri jota tässä kylässä tođela elethiin.

Tärkkee kirja identiteetille

Jakola oon itte pois Annijovesta ja oon pitkhään tehny töitä fiskuväärin historiikkin kans.

Hänen jälkhiin kirjailiija oon käyttäny taittaavasti erilaissii histoorialissii kalttiita joka oon tehny ette rommaanin historiikki kylän ympäri oon suureksi osaksi histoorialisesti oikheen.

– Se muistelee melko oikheen kunka se oli ellää kylässä 1800-luvula, sannoo historiikkilaajin johtaaja ja jatkaa.

– Jos sie tahđot oppiit tuntemhaan Annijoven ja sen historiikin niin oon tämä tärkkee kirja tiettää.

Esimerkiksi hän ottaa esimerkiksi net ristiriiđat jokka kirjassa synnythään ko suomalaiset, saamelaiset ja norjalaiset asuthaan yhđessä pienessä fiskuväärissä.

Lisäksi pääkaraktääri Laura asettuu asumhaan Sudines-plaanale missä suomalaiset kans oikheesti asuthiin 1800-luvula.

– Fremmed oon ensimäinen rommaani missä Annijoki ja sen historiikki oon lähtökohtana. Ja se tekkee kirjasta tärkkeen koko kyläle ja sen identiteetille.

Mellomtittel

Kirjailiija Elin Hansen oon iloinen Jakolan meiningistä kirjan ympäri. Se lämmittää syđäntä, hän sannoo ko NRK praattaa hänen kans.

– Erityisen fiinii se oon koska mie olen alunpärin pois Annijovesta ja asunu sielä siihen saakka ette minusta tuli kymmenen. Net vuođet oon minule tärkkeitä.

Niin ko monet muut annijokilaiset, oon kans Hansen sukkuu niile suomalaisile jokka tulthiin kylhään 1800-luvula. Se oon kans syy Fremmed kirjan kirjoittamisele.

– Moolina oli ensiksi kirjoittaat kirja, joka perustuis oikkeissiin henkhiin ja tapattumhiin, kirjailiija paljastaa ja mainittee esimerkiksi Ingeborg Arvolan kirjan esimerkkinä.

– Mutta ko mie aloin kirjoittamhaan, tuli alusta yhtäkkiä ihan erilainen ko mie olin ajatellu. Se tapattu aivan ittestähän, mutta mie olen siihen tytyväinen. Siitä tuli oikhein fiini vaikka se ei perustu oikkeissiin ihmishiin.

Tääpänä kirjailiija assuu Bodøssä. Illala hänen saattaa kuitenki kohđatella Annijovessa. Sinne hänen oon kuttunu Jakola ja historiikkilaaki pitämhään kirjaesitelyn.

– Se oon tosi fiini reisata vanhaan kotikylhään. Mie en malta ođottaat.

– Muistot niistä vuosista ko mie asuin sielä, ellää minussa yhä. Siksi se oon fiinii ette mie oon saattanu anttaat kylän ihmisille jotaki takaisin. Jotaki mikä saattaa olla heile tärkkee.