– Suuri kasvu kväänin kirjoin myynössä

Viimi vuona tuli ulos rommaani, joka otti lukkiijan myötä 1800-luvun Itä-Finmarkkhuun, ja aloitti muistela nuoren kväänin/norjansuomalaisen Brita Kaisan historiikin ympäri.

Ingeborg Arvolan Kniven i ildenistä tuli noppeesti yksi vuođen 2022 populaarisin kirja, ja se palkithiin muun muassa vuođen parhaimaksi norjalaiseksi rommaaniksi. Bokhandlerforeningin jälkhiin se oli kans vuođen 13. eniten myyty kirja.

Arvolan rommaani ei kuitenkhaan ollu ainua teeman ympäri muisteleeva kirja, joka oli populaarinen viimi vuona. Martin Antonsen, Nordli Bokhuset Tromssan johtaaja, oon nimittäin huomanu, ette kans muu litteratuuri saman teeman ympäri myy enämpi ko koskhaan ennen.

– Syy oon varmhaan siinä, ette se oon tullu enämpi hyvvii kirjoi jokka muistelee teeman ympäri, ja ette meiđän yhtheiskunnassa oon muutenki ollu siihen isompi fokus siihen, sannoo kirjamyyjä.

– Selkkee imu myynössä

Vuona 2022 tuli ulos kuusi kirjaa, jokka muisteli tavala tai toisela kväänin kulttuurin ja kielen ympäri. Vuosi aloitethiin Åshild Karlstrøm Rundhaugin reseptikirjala Baktradisjoner i Kvenland ja se jatkui muun muassa kahđela diktikokhoonpanola, M. Seppola Simonsenin Hjerteskog / Syđänmettä ja Marie Konstanse Skogstadin Tanker om et tapt språk / Ajatuksii menetetystä kielestä.

Vaikka Kniven i ilden oli kans eniten myyty kirja Tromssan kirjaputikissa, saattaa Antonsen sannoo, ette kans muut viimi vuođen kväänin kirjat myi paremin ko ennen. Kirjoila oon selvä imu, sannoo hän.

– Ko ihmiset nyt ostethaan yhđen kirjan, ostethaan het usheesti kans toisen ja kolmanen samala kerttaa.

Antonsenin jälkhiin tämä saatta johtuu siitä, ette nyt kirjoi kväänin teeman ympäri oon enämpi ko ennen. Toinen syy saattaa olla siinä, ette yhtheiskunnassa kväänit ja muut minoriteetit oon saanu enämpi huomiota.

– Mie en ole mikhään ekspertti, mutta mie uskon ette syynä oon net molemat yhđessä. Lisäksi monela oon suurempi intressi ommiin juurhiin ja oman identiteetin ympäri, ja het haluthaan tiettäät niistä lissää.

Sen Antonsen oon kans huomanu ommiin kunteriitten kans.

– Mie olen usheeman kerran jääny praattaamhaan kunteriitten kans sen ympäri kunka het oon saanu tiettäät, ette heilä oon ittelä kväänii/norjansuomalaissii juurii.

Arvolan rommaanin jälkhiin kirjaputikki Tromssassa oon myyny eniten Laila Lanesin To prosent norsk kirjaa ja Marie Konstanse Skogstadin diktikokhoonpannoo. Samuli Paulaharjun Kvenene – Et folk ved ishavet , joka käännethiin norjaksi vuona 2020, oon kans vielä tääpänäki populaarinen. Antonsen muistelee, ette putikiila oon nyt kirjan kolmas präntti myynössä, ja seki oon melkhein myyty lopphuun.

– Se oon uskomattoman hyvin tämmöiseltä kirjalta, meinaa Antonsen.

– Fiinii

Kirjaputikin lisäksi kans forlaakit, jokka oon pannu ulos kirjoi teeman ympäri, oon huomanu kasvun myynössä. Orkana Forlag, joka oon muun muassa Kvenene – Et folk ved ishavet ja Mari Keräsen Minun pikku laulukirja. Min lille sangbok, oon esimerkiksi huomanu muutoksen, kirjoittaa Elisabeth Johansen e-postissa NRK Kväänile.

Niin sannoo kans Ruija Forlag, joka laittaa ulos tyhä kirjoi kväänin ja norjansuomalaisen teeman ympäri. Vuona 2022 forlaaki pränttäs 300 kappaletta Skogstadin diktikokhoonpannoo ja 569 kappaletta Kvääninuorten Fraasikirjaa. Molemppii oon myyty tähän asti yli puolet. Lisäksi Reidun Mellemin Kvenfolket 500 år ved ishavetskysten oon aina myyny melko hyvin.

Vuona 2022 forlaaki pränttäs 300 kappaletta Skogstadin diktikokhoonpannoo ja 569 kappaletta Kvääninuorten Fraasikirjaa. Molemppii oon myyty tähän asti yli puolet. Lisäksi Reidun Mellemin Kvenfolket 500 år ved ishavetskysten oon aina myyny melko hyvin.

– Siksi met saatama turvalisesti sannoot, ette met olema huomanheet kasvun myynössä, ja mikhään ei ole fiinimpää, sannoo forlaakin styyrinjäsen Hilde Skanke

NRK halluu ilmoittaat ette kirjailiija Laila Lanes oon kans NRK journalisti.