Ehđottaa ensimäistä juunikuuta viraliseksi sovinonpäiväksi 

1. juunikuuta oli yksi vuođen 2023 tärkkein päivä saamelaisile, kvääniile, norjansuomalaisile ja mettäsuomalaisile.

Silloin Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni toimitti nimittäin heiđän raportin Isotingale missä muun muassa käythiin läpi mitä norjalaistamispolitikki teki näile ihmisroikile, ja kunka sovinto saatettais aikhaan heiđän ja staatin välile.

Nyt Ruijan kvääniliiton kvääniseura Kaivuonosta ehđottaa ette tästä tärkkeestä päivästä häytyis tulla viralinen ja kansalinen sovinonpäivä.

Johtaaja Elling Vatne sannoo ette sovinto ei tyhä ole jotaki mikä tapahtuu tässä ja nyt. Se oon jotaki jonka kanssa häyttyy tehđä koko ajan työtä.

– Siksi se oon tärkkeetä ette met saama päivän joka kans muistuttaa meitä tämän ympäri, sannoo hän ko NRK Kvääni kohđattellee hänen Tromssassa.

Eđesauttaa sovintotyötä

Ehđotus on yksi niistä monista jokka kvääniseura lähätti sen yläjärjestö Ruijan kvääniliitole sen jälkhiin, ko liitto pyysi sen alaseuroi komenteeraamhaan kommisjuuniraporttii.

Sovinonpäivä olis seuran jälkhiin yksi niistä toimista, joka saattais auttaat luomhaan sovinon staatin ja norjalaistamispolitikin uhriin välile.

– Ja kans saamelaisten ja kvääniin välile, lissää styyrijäsen Svein Arild Soleng joka kans oon työtely ehđotusten kans.

Hän näkkee ette semmosella päivälä saattais kans monela tappaa olla isompi merkitys yhtheiskunnale.

Se oon ollu ja tullee olemhaan monta konfliktii missä sovinto häyttyy kans sauttaat.

– Merkkipäivä joka saattais koskee kaikkii. Homofiliita, heterofiilita, saamelaissii, kväänii, norjalaissii ja ihmissii kaikista kansakunnista.

Ei sikkari sovinonpäivän ympäri

NRK Kvääni oon freistanu kuula mitä saamelainen miljöö meinaa Kaivuonon kvääniseuran ehđotuksen ympäri.

Henrik Olsen, Ivgu Samesearvin styyrijäsen ja saametinkaeđustaaja, sannoo ette päivä joka markeeraa ja muistuttaa ihmissii norjalaistamisesta oon hyvä idee.

Hän ei kuitenkhaan ole sikkari jos ihmiset oon valmhiita kuttumhaan sitä juuri sovinon päiväksi.

– Sitte met häyđymä ainaki olla yksmielissii sovinon ympäri, ja mitä se sisälttää ja vaattii, kirjoittaa hän e-postissa NRK Kväänile. Hän sannoo ette tämä oon hänen oma, eikä esimerkiksi styyrin yhtheinen meininki.

Hänen jälkhiin se oon liian yksinkertaista tyhä päättää kansalinen sovinonpäivä ilman ette sen premissiistä olhaan yksmielissii.

– Se saattaa kans olla usheempi daattumi joka saattais olla sille soppiivampi, päättää hän e-postin.

Kuulemiskierros

Seuraavaksi sovinonpäivä ja muut Kaivuonon kvääniseuran ehđotukset tulhaan menemhään kuulemiskierokselle missä kaikki alajärjestöt anttaa heiđän meiningit ehđotusten ympäri.

Niin muistelee Ruijan kvääniliiton varajohtaaja Unni Elisabeth Huru e-postissa. Hän sannoo ette liitto pittää kuitenki sovintopäivä ehđotusta hyvänä.

– Semmonen markkeeraus varmistaa ettemä met unheeta. Ehđotuksessa oon myötä ajatus ette met häyđymä kattomhaan tulevaisuutheen. Ette sovinto saatethaan sauttaa.

Jos ehđotus kans vasthaanotethaan hyvin muissa alaseuroissa, tullee se olemhaan osa niitä ehđotuksii jokka kvääniliitto lähättää Kontrolli- ja peruslakikomitealle.

Se oon komitea joka tullee käymhään raportin läpi ja anttaa omat ehđotukset ennen ko Isotinka tekkee lopuliset päätökset.

– Ette met kärkkeemmä hyväksyy net ehđotukset jokka komitealle lähätethään, olema met tääpänä pyytäny lykkäystä 22. marsikuuta saakka, muistelee Huru.