Viikkouutiset kvääniksi

Kotimaa

Sähön hinta oli kovassa noususa alkuviikosta Etelä-Norjassa. Hinta nousi joka päivä ja tiistaina se oli jo sautanu 1,43 kruunua per kilowattitunti, joka samala oli vuođen uusi hintaennätys. Kuitenkin keskiviikosta saakka hinta oon lähteny taas menemhään alaspäin.

Viimi viikon tapattumasta Kongsbergissä oon nyt saatu lissää tiettoo. Poliisi oon muistelu, ette tekiijä Espen Andersen Bråthen, tappoi viisi ihmistä teräasheela eikä piiliilä ja pyyvilä niinko ennen eppäilthiin. Tođistaajien jälkhiin hän oli ampunu pyyvilä Coop-putikissa, missä hän aloitti hyökkäyksen, mutta tappoi viisi henkii hiljemin teräasheela Hyttekadula, minne hän pakeni poliisii.

Sunnuntaina Kongsbergin kirkossa järjestethiin kans surujumalanpalvelus. Se oli muun muuvassa kruunuprinssi Haakon ja kruunuprinsessa Mette-Marit jokka oli myötä kirkossa.

Tällä viikola melkhein koko Norjassa oon sattanu lunta. Pohjois-Norja sai ensimäisen lumisatheensa jo oktooperikuun alussa, mutta tiistai aamuna kans moni Etelä-Norjassa sai hieroo silmii. Lumen ja liukkhaitten teitten takia etelässä oon sattunu usseita trafikkionnettomuuksii, koska ihmiset ei olheet vaihetanu vielä talvirenkhaita.

Alattion komuunissa hunteerathaan mihin fylkkhiin het haluthaan kuuluut, jos Tromssan ja Finnmarkun fylkki tullee taas hajoamhaan. Moni politiikkari meinaa, ette komuuni häytyy kuuluut tulevaisuudessa Tromssan fylkkhiin, mutta NRK:n uusi mielipidetmittaus näyttää, ette 52 prosenttii alattiolaisista haluthaan pyssyyt mieluumin Finnmarkun fylkissä – niinko ennenki. 38 prosenttii kans meinaa, ette fylkki ei häytyis ennää uudesthaan hajoittaat.

Alattion varasananjohtaaja Jan Martin Rishaug toivoo, ette jos suurfylkki hajoitethaan, Alattio kuuluis silloin Tromshaan. Hän kuitenki sannoo, ette se oon tärkkeetä kunnassa assuujii. Ennen ko päätös tehdhään, pittää kunnassa järjestäät äänetys assiista.

– Se oon kunnassa assuujat joka häydythään päättäät näin isosta assiista. Emmä met 35 henkii komuunistyyrissä.

Norjassa oon ennätysmäärä vappaaita työpaikkoi. NAV-tirehtööri Hans Christian Holten jälkhiin se ei ole koskhaan ollu niin monta ilmotusta arbeidsplassen.no ko se oon nyt. Syynä oon koronarajoitusten poistuminen.

Vuonna 2019 NAV:in nettisaitile registeerathiin yhtheensä 420.000 (neljesattaa-kaksikymmentä-tuhatta) ilmotusta, mutta tämän vuoden septemperikuussa luku oli jo 433.000 (neljesattaa-kolmekymmentäkolme-tuhatta). NAV-tirehtööri uskoo, ette luku tullee olemhaan 500.000 (viisisattaa-tuhatta) desemperikuussa.

Mailma

FN:n (no. De forente nasjoner, suom. yhdistyneet kansakunnat) turvalisuusraati piti keskiviikkona kriisimöötin Pohjois-Korean takia. Maa nimittäin ilmoitti tiistaina, ette se oon freistanu uutta missiilii joka saatethaan amppuut sukelusvenheestä. Korea oon freistanu kans muitaki missiilii viimi viikola.

Se oon USA ja Britannia jotka pyydethiin mööttiä.

Varhain oktooperikuussa Nato lähätti 10 venäläistä represanttii pois Brysselistä sen pääkonttuurista. Syynä oli ette het olthiin tarkastelupääliköitä, vaikka Nato ei tieny tästä.

Tällä viikola Venäjä reakoi tähän. Venäjän puolustusministeri Sergej Lavrov ilmoitti, ette Naton representanttityö lopetethaan Moskovassa ja ette kaikki Naton työteliijät häydythään lähteet maasta ennen 1. novemperikuuta. Belgialainen ambassadööri häytyy kans lähteet.

– Jos Nato halluu ottaat kontaktii venäläiseen päätösvalthaan, häydythään het tehdä se venäläisen ambassadöörin kautta Brysselissä.

Leekkavalmistaajat toivothaan ette kläpit Euroopassa ja USA:ssa tulhaan toivomhaan pienii leekkoi joululahjaksi. Kiinassa, missä suurin osa leekkoista valmistethaan, oon nimittäin puutet koneineriista millä het kuljetethaan tavaraa laivoissa meile ja USA:han. Myös laivoista oon nyt puutet. Syynä oon koronapandemia.

Jay Foreman, joka oon leekkavalmistaajafirman Basic Fun tirehtöri USA:ssa sannoo CNN:le, ette nyt olis paras vain toivoot lahjoi, joita mahtuu yhtheen konteriin monta.

- Teidän häydythään ostaat pienii, pehmeitä leekkoi. Net mahduthaan paremin pieneen tilhaan ko isot ja kovat.

Meidän mailma

Vesisaaren kväänin kielisentteri oon nyt alkanu pitämhään kielidyssii kaikile neljen vuoden ikhäisile kläpiile. Ennen kielidyssii järjestethiin tyhä Annijoven lastentarassa kerran kuussa, mutta nyt kaikki Vesisaaren lastentarhaiden neljen vuoden ikhäiset lapset päästhään oppiit kväänin kieltä kaksi kertaa kuussa.

- Se meinaa, ette lähes 50 kläppii Vesisaaressa oon myötä kväänin kielidyssissä, sannoo kielisentterin johtaaja Raymond Olufsen.

Ensimäinen isokielidyssi pidethiin 19. oktooperikuuta Vesisaaren museumila, missä kielisentterin konttuuri kans oon.

Einar Niemi pittää faakimuisteluksen kväänikansan histooriasta Hortenissa lauvantaina. Se oon uusi kvääniseuura, Ruijan kväänit Ulko-Oslovuono, joka järjestää tapahtuman.

Nessebyn komuuni saattaa saada heti kväänin kielisii paikannimmii. Kieliraati oon lähätäny komuunile ehdotuksen nimistä, ja nyt komuunin assuujila oon mahdolisuus anttaat heidän mielipidet niiståa.

Nessebyn nimeksi oon ehdotettu Uuniemee.