Mitä Tottuuen ja sovinonkommisjuunin raportti tullee meinaamhaan norjalaisele kieli- ja koulutuspolitikile?
Kunka raportti tullee muuttamhaan Norjan alkupöräiskanshoin ja kansalishiin minoriteetthiin liittyvää politikkii tulevaisuuđessa?
Muun muassa näihin kysymykshiin freistathaan saađa vastauksii ko UiT Norjan arktinen universiteetti järjestää paneelikeskustelun «Sannhets og forsoning - hva nå?» tämän vuođen Arendalviikola.
Myötä keskustelussa tullee olemhaan tutkiijoita ja politikkariita mutta kans nuorii henkkii saamelaisesta ja kväänin miljööstä.
Nuorten kvääniin representantti oon Vebjørn Vinjar Karvonen, Kvääninuorten varajohtaaja.
Yhđessä NSR-nuorten johtaajan Elle Nystadin kans hän tullee antamhaan keskustelule nuorten minoriteetiitten näkökulman.
– Olla myötä Arendalviikola, missä kaikki jokka tekkee työtä meiđän yhtheiskunnan etheen, oon iso mahdolisuus tulla nähđyksi ja kuuluksi, sannoo hän.
Det har de blant annet gjort ved å invitere berørte grupper til åpne møter og ved å samle inn personlige historier.
Kommisjonen ble opprettet av Stortinget i juni 2018, og er ledet av tidligere statsråd Dagfinn Høybråten.
Den 1. juni skal kommisjonen levere sin rapport til Stortinget. Rapporten skal blant annet ta opp virkningene av fornorskingspolitikken i dag.
I tillegg vil kommisjonen foreslå tiltak som skal bidra til videre forsoning mellom minoritetene og staten.
Tulhaan viishaamiksi yhđessä
Karvonen meinaa ette se oon tärkkeetä ette universiteetti oon kuttunu niin nuoret kväänit ja saamelaiset myötä keskustelhuun.
Esimerkiksi koulutuspolitikin ympäri ei saata praatata ilman ette het, joita se koskee, oon myötä praattaamassa sen ympäri, sannoo hän.
– Kvääninuoret tekkee muun muassa työtä koulutuksen ja kielen etheen. Siksi se oon tärkkeetä ette meiđän ääntä kuulhaan.
Vebjørn Vinjar Karvonen oon kans ennen ollu myötä Arendalsviikola. Viimi vuona hän sai kuttun keskustelhuun jonka Tatenes Landsforening järjesti.
Foto: PrivatHänen jälkhiin universiteetin keskustelu oon kuitenki tyhä paneelikeskustelu, kukhaan ei tule olemhaan valmhiita debatthiin.
– Met tulema tyhä yhđessä viishaamiksi ja het jokka oon kuuntelemassa saađhaan tiettäät kunka nuoret kväänit ja saamelaiset ajatelhaan, varsinki Tottuuen- ja sovinonkommisjuunin raportin ympäri.
– Siitä tullee hetelmälinen keskustelu.
– Tieđätkö sie minkälaissii teemoi sie tulet nostamhaan esile?
– En tässä nyt saata sannoot mithään. Mie tulen kuulemhaan mitä meiđän styyri ajattellee, mutta alustavasti mie ja Kai Petter tulema tyhä vastaamhaan kysymykshiin, vastaa hän.
Karvonen oon iloinen ette universiteetti järjestää juuri tämmöisen tapattuman Arendalviikola. Se tullee auttamhaan ette raporttii ja sovintokysymyksii ei unheeteta.
– Se oon tosi tärkkeetä ette siitä ei tule semmonen raportti joka lujethaan tyhä kerran läpi ja sitten sen laitethaan pois. Mie meinaan ette UiT tekkee hyvvää työtä ko se järjestää tämän tapattuman.
Tärkkeetä olla myötä.
Kathrine Tveiterås, UiT Norjan arktisen universiteetin vararektori, tullee johtamhaan ja lopettamhaan keskustelun Arendalsviikola.
Niin ko Karvonen, meinaa kans hän ette raporttii ja sovintotyötä ei saata unheettaa.
– Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni päätti sen raportin sanomala ette halu sovinolle häyttyy näyttäät toimhiin kautta, ja ette heilä jokka istuthaan päätösroolissa, oon erityinen eđesvastaus.
Kathrine Tveiterås oon UiT Norjan arktisen universiteetin vararektori.
Foto: David Jensen / UiTPaneelikeskustelu tullee olemhaan yksi universiteetin tavoista ottaa sen eđesvastaus.
– Moolina oon ollu myötä työssä ja vaikuttaa. Niin ette sovintotyö ei tyhä ole puhetta, sannoo hän.
– Universiteetila oli tärkkee rooli norjalaistamispolitikissa ja mie meinaan ette sillä oon yhtä tärkkee rooli sovintotyössä.
Hän meinaa on ehtotooman tärkkeetä ette kväänin ja saamelaiset nuoret oon myötä keskustelussa.
– Jos met haluamma kattoot tulevaisuutheen ja freistata tehđä assiit erilaisesti ko ennen, häyđythään het joila oon suurin osa elämä eđessä, olla myötä.
Paneelikeskustelu järjestethään tuorestaina kello 13.00 Christian Radichissa.
– Saatamako met seurata keskusteluu netissä?
– Mie en usko ette se oon mahdolista, sannoo Tveiterås.
