Minoriteettinuoret saađhaan vihdoin kohđatella Karjalassa

– Kolme oon nyt käynissä, seissoo Kvääninuorten FB-mellingissä.

Siitä oon yli kolme vuotta ko nuorisojärjestö Kvääninuoret sai 70.000 euroo heiđän prosjekthiin Kolme. Prosjektin moolina oli järjestäät kolme leirii kolmen vuođen aikana, missä nuoret kolmesta minoriteetista saattais tulla tutuksi toisten kans.

Korona tuli kuitenki tämän plaanan etheen, ja kaksi ensimäistä leirii Norjassa ja Ruottin Tornionlaksossa jouđuthiin perumhaan 2020 ja 2021.

Nyt kuitenki Kvääninuorten, Met Nuorten ja Suomen Karjalaisten nuorten jäsenet oon viimen kovossa Pohjais-Karjalassa ja aloittannu viiđen päivän leirin, missä het tulhaan tutuksi karjalan kielen ja kulttuurin kans.

– Tästä tullee kesän parhaat viisi päivää, sannoo Riina Lagerbom, Suomen Karjalaisten Nuorten styyrinjäsen, joka oon kans eđesvastauksessa leiristä.

Fiini kohđatella kasvotusten

Se oon fiini viimen kohđatella kasvotusten, sannoo Nora Marie Ollila Sandmo. Hän työtelee Kvääninuorile ja oon nyt ollu eđesvastauksessa nuorten kväänitten reisusta Karjalhaan.

– Se oon fiini olla täälä, vastaa hä ko NRK rinkkaa hänele ja kyssyy kuulumissii. Leiri oon jo käynissä, ja osalistujat istuthaan juuri nyt workshopissa missä heilä oon mahđolisuus tulla tutuksi erilaisten musikkitradisjuuniitten kans.

– Met saama kuula runotradisjuuniitten ympäri niin kväänitten, tornionlaksolaisten ja karjalaisten plaanoilta. Lisäksi met pääsemä laulamhaan ja kuuntelemhaan musikkii, sannoo hän.

Ollila Sandmon jälkhiin piđethään leirilä nelje workshoppii, joitten moolina on tulla tutuksi karjalaisten kulttuurista. Musikkiworkshopin lisäksi oon luvassa tansi-, käsityö- ja leimpomisworkshoppi.

– Niitten lisäksi met opima lissää karjalan kielestä, ja verttaama sitä meiđän omhiin kielhiin. Meilä oon kans sosiaalissii aktiviteettii niin ko saunomista ja grillaamista. Moolina oon tulla tutuksi toisten kulttuuriitten kans, mutta kans saađa uussii ystävii.

Itä-Suomheen nuoret kväänit ja tornionlaksolaiset tulthiin eilen, ja sielä het tulhaan olemhaan maanantaihin saakka.

– Kaikki oon niin iloissii, ette met viimen saatama tavata toisemme ja olla yhđessä. Met jokka olema työtelheet tämän prosjektin kans alusta alkkain, olema tyhä praatanu netin kautta. Se oon niin fiini praatata ilman skjermii meiđän välissä, sannoo Ollila Sandmo.

Halu oppii toisista

Se oon Karjalaiset Nuoret Suomessa – Karjalaiset Nuoret Šuomešša joka oon eđesvastauksessa leiristä. Riina Lagerbom, styyrinjäsen ja leirin prosjektijohtaaja, oon iloinen, ette niin moni saattoi tulla myötä. Hänen jälkhiin leirilä oon vähän alle 30 osalistujaa.

– Se oon niin fiinii, ette met saatama kohđatella ja järjestäät oikkeen leirin. Se oon synti, ette met emmä saattanu tehđä sammaa kaikissa kolmessa maassa, mutta ainaki met saame eđes kerran kolme minoriteettii ja kolme minoriteettijärjestö yhtheen paikkhaan.

Leiri järjestethään Nurmeksessa, pienessä kylässä, joka makkaa Pohjais-Karjalan rekiuunissa Itä-Suomesa. Sielä järjestöt pittää sijjaa Bomban Karjalaiskylässä, joka oon majapaikka, joka freistaa tuođa esile karjalaista kulttuurii ja ruokatradisjuunii.

Vaikka vuođen leirin teema oonki karjalainen kulttuuri, saađhaan net kaksi muuta minoriteettii kans puhheen vuoron leirin aikana.

– Koska korona vei meiltä kaksi vuotta, haluamma met kans anttaat kvääni- ja tornionlaksolaisile nuorile mahđolisuuđen muistela heiđän kulttuurin ja järjestön ympäri, sannoo Lagerbom.

Hän itte oli kuulu tornionlaksolaisista, mutta tyhä vähän kvääniistä.

– Mie en tieđä paljon kvääniistä ja heiđän kielestä, joten se tullee olemhaan fiini oppiit enämen heistä leirin aikana.

Tärkkee tuođa ommaa kulttuurii esile

Yksi leirin osalistujista oon Mari Ikonen. Hän oon karjalainen nuori, joka tääpänä assuu Rovaniemelä, mutta oon pois Pohjais-Karjalasta. Kotirekiuunhiin hän ajoi muun muassa leirin takia.

– Se oon fiini kohđatella muita karjalaissii nuorii, mutta kans tutustuut muihin minoriteetthiin, sannoo hän.

Ikosela oon karjalaissii juurii molemalta vanhemalta, mutta hän ei koskhaan oppinu karjalan kieltä. Karjalaiset ruokatradisjuunit oon kuitenki ollu aina osa hänen elämää.

– Sieltä mistä mie olen pois, oon karjalainen kulttuuri melko elävää ja näkkyyvää.

Niin ko monet muut karjalaiset nuoret, käyttää Ikonen hänen sosiaalissii meedioitta tieđon jakamisheen karjalaisuuđen ympäri. Hän oon kans myötä politikissa, ja freistaa paranttaa karjalaisten ja karjalan kielen asemaa. Leirilä hän halluu tulla vielä enämpi tutuksi karjalaisuuđesta.

– Mie iloitten ette mie saan oppiit lissää minun omasta kulttuurista ja tavata ihmissii, jokka mie tunne tyhä netin kautta. Tästä tullee fiini pyhä.

Jos Ikosen pittää valita oma favoritti assii programista, olis se käsityöworkshop. Hän itte tekkee ommii ruuttii, karjalaissii vaattheita, ja käyttää niitä omassa arkipäivässä.

Vaikka Ikonen assuu tääpänä Pohjais-Suomessa, tiettää hän hyvin vähän kvääniistä. Tornionjokilakso oon niin lähelä Rovaniemee, ette heiđän kulttuurista ja kielestä hän tiettää enämpi.

– Se oon tärkkeetä tuođa esile meiđän kulttuuriita. Jos met emmä tee sitä, kuka sen tekkee. Mie halluun ette kläpit tulevaisuuđessa saa kasuta kulttuurinsa kans, ja ette vanhaa sukupolvi saa viimen olla heitä kekkä het oikkeesti oon.