Kotimaa
Norjassa registreerathiin tiistaina 2126 uutta koronatappausta, joka oli enämpi yhđen janturin aikana ko koskhaan aijemin.
Tervheystirehtööri Bjørn Guldvog ilmoitti keskiviikkona, ette Tervheysdirektoraatin halluu vahvistaat niin paikalissii ette kansalissii rajoituksii, jotta komuuniiten tervheyspalvelut ei joutuis niin kovan painheen alle. Keskiviikkona nimittäin jopa 188 ihmistä oli sikhuussihoiđossa koronaviruksen takia. Guldvog kuitenki sannoo, ette direktoraatti halluu pittäät Norjan niin aukinaisena ko se oon mahđolista.
Staatinministeri Jonas Garh Støre piti tääpänä pressekonferensin koronatilasta. Hän muisteli, ette jokainen yli 18-vuođen ikhäinen henki tullee saamhaan tarjouksen kolmannesta koronavaksiinista ja komuunit saađhaan itte päättäät jos net alethaan käyttäät koronapassia.
Esimerkiksi Tromssan komuuni, missä tila oon ollu eriliikaisen paha ja ihmisten oon häytyny käyttäät suumaskia, ottaa käythöön koronapassin ennen tiistaita.
Støren hallitus laittoi maanantaina ulos ehđotuksen staatinbuđsjetti 2022 muutoksista. Buđsjetti 2022 oli Solbergin hallituksen viiminen tehtävä ennen ko valta siirtyi uuđele hallituksele.
Hallitus ehđottaa muutoksii, jokka tullee vaikutamhaan niin lapsiperhearkheen ja työelämhään ette säkhöhinthaan ja tervheyspalveluihin. Esimerkiksi sähkön ja lastentaraspaikan hinnat tullee olemhaan matalamat, ja omaisuusvero nousee 0,85 prosentista 0,95 prosenthiin. Kans niin sanottu ”finnmarksfraraget” tullee nousemhaan 16 prosentti, niin se tullee olemhaan halvempi assuut Finnmarkussa ja Pohjois-Tromssassa.
Poliisi ampui 30-vuođen ikhäistä miestä tiistai aamuna Uslun Bislettissä ko tämä freistas hyökätä vähinthään yhđen hengen pääle kađula. Mies, joka kuoli hiljemin vammoitten takia, oli juossu yhđen hengen perässä puukon kans, ko poliisipatruuli oli tullu tapahtumapaikale.
Poliisi oli ensin freistanu saađa miehen kontrolliinsa painamala miehen poliisipiililä seinää vasten, mutta hän oli päässy pakhoon, aukaissu poliisipiilin oven ja pistäny yhtä poliisii puukola, ennen ko poliisi oli ampunu tätä. Poliisi haavoittui, mutta ei kriittitisesti.
Ammuttu mies oli poliisile tuttu henki. Hän oli psykiatrisessa hoiđossa, mutta oli päässy ulos lyhyt aikaisheen permisjooniin päivää ennen tapahtumaa. Hänet olthiin tuomittu hoithoon samanlaisen vakavan tapahtuman takia vuona 2019 Uslun poliisidiskriitin jälkhiin. Silloi hän oli freistanu hyökätä miehen pääle puukon kans usseen kerran.
Tiistai iltana monet ihmiset oli sytyttäny kynttilän tapahtumapaikale.
Mailma
I Danmark stiger også smitten. Landet innfører igjen «Coronapas» som må fremvises for adgang til eksempelvis restauranter. Man får koronapasset om man har tatt begge vaksinedoser, eller har hatt korona de siste 6 måneder.
Danmarks statsminister Mette Fredriksen sa tirdag under pressekonferansen at landets situasjonen er så dårlig grunnet uvaksinerte mennesker.
Tällä viikola monta sattaa siirtolaista oon freistanu tulla rajan yli Valkovenäjältä Puolan kautta EU:hun. Puolalaiset rajavahđit väitethään, ette toisela puolela rajjaa olis kahdeksan sattaa (800) ihmistä ja ette kymmenhenkiset roikat olis jo pääsy rajan yli.
Niin EU ette Puola väitethään, ette se olis Valkovenäjän presidentti Aleksander Lukasjenko joka olis hakenu pakolaisii Afrikasta, Lähi-Iđästä ja Afganistanista ja siirtäny heiđät EU:n rajale, jotta EU:ssa syntyis painetta. Puolan staatinministeri Mateusz Morawiecki oon kans sanonu, ette kaiken takana olis Venäjän presiđentti Vladimir Putin.
Puolalainen ulkoassiin-epartementti sanoi NRK:le keskiviikona, ette Puola eli EU ei kuitenkhaan ole eđesvasta-usessa siirtolaisista ja ette kaikki eđesvastaus oon Valkovenäjälä, joka siirsi nämä ihmiset Euroophaan ja lupas paratiisin EU:ssa.
Norjan ulkoassiinministeri Anniken Huitfeldt sannoo NRK:lle, ette Norja tullee tekemhään yhtheistyötä muiđen Euroopan maiđen kans.
– Tämä oon hirveetä, ja tämä oon kyynistä pellii missä ihmiskohtaloita käytethään brutaalila tavala hyväksi.
Meiđän mailma
Tromssan ja Finnmarkun fylkinkomuuni meinaa laittaat Fjeldstadin talonsuojeluksen alle Salangenissa. Talo oon yksi fylkin monista kväänitaloista, jonka asumarakenus rakenethiin 1800-luvun alussa. Vuodesta 1930 talola oli kans oma vesivoimala toimiva voimalaitos, joka oli ainua koko Tromssan fylkin alueela.
Mailman ensimäinen kväänipoliitinen utvalgi piti sen ensimäisen möötin tiistaina. Se oon Kaivuonon komuuni missä utvalgi toimii ja pittää huolen, ette kväänin kieli ja kulttuuri pidethään osana päätöksentekkoo komuunissa. Kans Tromssan komuunin varasananjohtaaja Marlene Bernetsen Bråten mainitti Kvääniseminaarissa, ette komuuni saattais hunteerata samanlaisen utvalgin perustamista tulevaisuudessa.
