– Mie olen lapsuuđesta tieny ette minula oon kväänin juurii. Siksi se oon ollu sommaa opetella tätä kieltä jota minun isovanhiimet kans praatathiin, sannoo kymmenellä luokala olleeva Mattis Raappana Birkelund.
Hän oon yksi niistä neljestä oppilhaasta Tromssassa jokka oon valinu kväänin kielen peruskoulussa kouluvuotena 2023-2024.
Heti se saattaa kuitenki olla usheempi oppilas joka tekkee saman. Peruskoulustatistikin jälkhiin kväänin koululaisten määrä nimittäin noussee joka vuosi.
Se oon tosi soma assii, sannoo Mattis joka tääpänä oon ainua joka opiskellee kväänii Grønnåsenin koulun kymmenellä luokala.
– Se näyttää ette usheempi ja usheempi halluu oppiit kväänii ja saamee, ja muita minoriteettikielii, sannoo hän NRK Kväänile.
Merkitykselinen nousu
Statistikin jälkhiin, jonka Koulutusdepartementti joka vuosi tekkee, valitti 46 oppilasta kväänin kielen toiseksi kieleksi kouluvuotena 2021-2022.
Seuraavanna vuotena luku nousi kahđela, mutta tänä vuona se oon yhtheensä 57 oppilasta jokka nyt opiskellee kväänii Tromssassa ja Finmarkussa.
Se oon merkitykselinen nousu semmoselle uhatulle minoriteettikielele ko kvääni, sannoo Kainun institutin johtaaja Hilde Skanke.
– Se ei ole juuri koululaisten ensimäinen valinta valita kväänin kieltä toiseksi kieleksi peruskoulussa. Se oon haastaava tehđä koska se oon puutet opettaajiista, oppikirjoista ja oppimateriaaliista, sannoo hän.
Siksi hän oonki eriliikaisen iloinen sen ympäri ette yhä usheempi nyt valittee kväänin koulussa. Syyksi hän eppäilee muun muassa sen aseman nousua yhtheiskunnassa.
Lisäksi työ joka oon tehty lastentarhaissa kielidyssin ja kielipaatin kans saattaa olla syynä, uskoo johtaaja.
– Lastentarat tiettää enämpi kväänistä ja se saattaa olla syynä kans oppilaitten määrän noushuun.
Tarttee lissää väkkee
Kans Tromssan komuunissa kväänin oppilaitten määrän nousu oon huomattu.
Faakinjohtaaja Marit Berit Eira Prestvannetin koululta sannoo ette het saathiin uussii oppilaita yhtäkkii kouluvuoden alussa.
– Siihen saakka meilä oon tyhä ollu yksi oppilas joka oli valinu kväänin kielen. Nyt meilä oon nelje, ja yksi joka ilmoittautu myötä vähän ennen jouluu, muistelee hän NRK Kväänile.
Määrän nousemisen takia komuuni hakkee nyt kväänin kielen opettajaa kolmenkymmenen prosentin virkhaan.
Ja koska se uskothaan ette määrä tullee nousemhaan vielä enämpi syksylä 2024, uskoo Eira ette virka tullee nousemhaan heti 50 prosenthiin.
– Meilä oon tääpänä tyhä yksi opettaaja jolla oon kompetanssii opettaa kväänii. SIksi meilä oon tarve enemäle väele, sannoo hän.
Halluu jatkaat kväänin kans
Se oon Taija Blencke joka tääpänä opettaa kväänin kieltä Tromssan komuunissa. Kans hän oon iloinen sen ympäri ette oppilaitten määrä noussee, mutta hän toivoo ette se kans tullee olemhaan selkkee signaali päätösvallale.
Se oon kova tarve usheemaille opettajille ja oppimateriaalile.
– Mutta se oon kans tarve anttaa lapsile ja nuorile mahđolisuus käyttää kieltä koulun ulkopuolela heiđän vapaa-aijala, sannoo hän.
Mattis oon yksimielinen hänen kans. Hän muistelee ette tääpänä se oon vähän filmii ja kirjoi kvääniksi – varsinki semmossii jokka ois tehty nuorile.
Mattis oon kuitenki motivoitunu jatkamhaan kielen opettelua. Hän oon jo alkanu kattomhaan jos hän sais jatkaat sitä jatkokoulussa ensi vuona.
– Mie olen kattonu hakuportaalii, mutta sielä lukkee ette saamen kieli olis tyhä mahđolinen. Mie häyđyn kattoot mikä oon mahđolista. Jos se ei onnistu, mie häyđyn jatkamhaan yksin kotona.