Mii ávvudit sámi álbmotbeaivvi!

Les ytringen på norsk.

Guovvamánu 6. beaivvi ávvudit mii sámiid álbmotbeaivvi NRK:s ja mii bovdet olles Norgga riemuide NRK1 kanálas.

Beaivi ávvuduvvui vuosttaš geardde 30 jagi áigi ja dađi mielde lea dat šaddan deaŧalaš ávvobeaivin miehtá Sámi. Engerdal rájes Lulli-Sámis gitta Guoládahkii Ruošša bealde, ja buot eará báikkiin gos sámit orrot, galget sámi ivnnit báitit ja libardit sihke giliin ja gávpogiin.

Dasa lassin huksejuvvojit ávkkálaš šaldit sámiid ja muđui Norgga servodaga gaskka.

Nationálabeavi dahje álbmotbeaivi lea vuosttažettiin oktavuođa mearkan. Sámiide dáidá dát dárbu leat erenoamáš deaŧalaš. Sámit leat unna álbmogaš man njealji stáhta rájit juhket. Stáhtat mat muhtin áigodagaid leat bargan dihtomielalaččat sámiid kultuvrra ja giela vuosttaldemiin.

Norggas gohčoduvvo dát dáruiduhttimin, ja dat lea sevdnjes áigodat goas čađahuvvui systemáhtalaš ja garra politihkka mii dagahii máŋgga buolvva sámiide heahpu iežaset duogáža geažil.

Odne lea heahpadeamos dat ahte dákkár badjelgeahččanvuohta lei politihka ulbmil. Giđđat almmuha soabahankommišuvdna, man Dagfinn Høybråten jođiha, iežas raportta, gávnnahemiid ja ávžžuhusaid dáid dohkketmeahttun daguid hárrái mat čađahuvvojedje sámiid, kvenaid ja norggasuopmelaččaid vuostá.

NRK:s lea erenoamáš ovddasvástádus nannet sámegielaid, sámi identitehta ja sámi kultuvrra. Stuoradiggi deattuhii dan go mannan čavčča meannudii NRK álbmotsáddehatgohččuma. Dasa lassin lea NRK gohččojuvvon ovddidit sámi taleanttaid, teakstačálliid, komponisttaid ja artisttaid.

Mii atnit dan deaŧalaš oassin iežamet barggus. Ja mii leat juo álgán dainna. Dán jagi sáhttit mii earret eará čájehit stuora drámábuvttademiid sihke sámegillii ja čielga sámi historjjáid.

Mii sávvat dainna movttiidahttit sámiid, ja ahte dát boktet beroštumi ja huksejit ipmárdusa eará norgalaččaid gaskka.

Ja ain lea olu njulgemuš. Olu sámit vásihit rasismma, fallehemiid ja cielaheami stuora váttisvuohtan. Iskkadeamis man Norgga olmmošvuoigatvuođaid instituhtta (Norsk institutt for menneskerettigheter) čađahii diibmá, vástidii juohke goalmmát olmmoš Davvi-Norggas iežas vásihan sámevaši. 11 proseanta vástidii ahte sis lea negatiiva ipmárdus sámiin.

Mii lea NRK bokte muitalan olu ovttaskas dáhpáhusaid ja daid váikkuhusaid birra. Dainna áigut mii joatkit, seammás go galgat šaddat vel čeahpibun čalmmustahttit sámi duohtavuođa riikkaviidosaš sáddehagain.

Álbmotsáddehahkan lea mis stuora ovddasvástádus nannet demokratiija ja ovddidit oktavuođadovddu. Mii oaidnit ahte sámi beroštumiid ja stuoraservodaga gaskavuohta čavggahuvvo áššiin mat gusket luondduriggodagaide. Dalle dárbbahit mii juoidá mii čohkke min ja hukse vuođu gos ipmárdus, oktasaš ságastallan ja doahttaleapmi sáhttá ovdánit.

NRK:s lea maiddái alddis iešheanalaš ovddasvástádus čuvget ja siskkildit sámi perspektiivvaid áššiin mat gusket sámiide, seammás go galgat čahkket saji sámi jienaide. Dainna lágiin sáhttit mii ovttas nannet demokratiija, buorrin Sápmái ja muđui Norgii.

Sámiid ja stuoraservodaga gaskasaš oktavuohta sisttisdoallá maiddái mihá eanet go hástalusaid ja vuostálasvuođaid. Vuosttažettiin leat min kultuvrrat eallán seahkálaga ja fárrolaga guhkes áiggiid čađa ja dat galget ain ovddos guvlui riggudahttit guhtet guimmiideaset.

Danne lea deaŧalaš maiddái gávnnadit njunnálaga oktasaš vásáhusaide nannen dihte oktavuođa.

Maŋemus jagiid leat mii oaidnán ahte sámi iešluohttámuš lea sakka ovdánan. Erenoamážit leat sámi dáiddárat, musihkkárat ja filbmadahkkit leamaš njunnošis kultuvrra čalmmustahttime Norggas, Davviriikkain ja muđui máilmmis.

2022 giđa rabai Dronnet Sonja sámi dáiddačájáhusa Venezia-biennalis, mii bovttii viiddis riikkaidgaskasaš gudni ja árvvu sámi dáidagii.

Dán jagi mielde bohtet sámi filmmat ja filbmaráiddut maŋŋe maŋŋálaga oaidnin láhkái olu riikkain. Sámi musihkkárat rahpet dađistaga ođđa uvssaid máilbmái.

Odne lea NRK erenoamáš rámis dainna go beassat olles Norgga bovdet fárrolaga ávvudit sámi álbmotbeaivvi. Dan dahkat mii buoremus sáddenáiggis NRK1 kanálas. Searvva don maid!

Mii sávvat buohkaide laahkoeh biejjine lullisámegillii, vuorbbe biejvijn julevsámegillii ja lihkku beivviin davvisámegillii! Lihkku beivviin buohkaide!