Isotingan komitea kohđatteli kväänit ja norjansuomalaiset Pyssyjovela 

Isotingan Kontrolli- ja pohjalakikomitea kävi tääpänä kylässä Kainun institutissa Pyssyjovela.

Vierailu oli osa komiteen työtä «Tottuus ja sovinto» raportin kans, jonka Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni leveeras Isotingale 1. juunikuuta.

Ennen ko Isotinka itte saattaa käsitellä raportin tahi tehđä sen pohjalta mithään viralissii päätöksii, häyttyy komitean käyđä raportti läpi ja tulla ulos sen ommiin ehđotusten kans.

Lubna Jaffery (Ap), joka johtaa komitean työtä raportin kans, sannoo ette päivän moolina oon kohđatella kvääniin ja norjansuomalaiset järjestöt.

– Nyt moolina oon varsinki kuunela ja saađa järjestöitten meininkkii raportin ympäri. Tämä oon alku meiđän työle raportin kans, sannoo hän NRK:le ennen mööttii.

Halluu aukkeen dialogin

Jafferyn jälkhiin järjestöt saađhaan möötissä vaphaasti sannoot mitä het meinathaan raportin ympäri, ja ehđoittaa toimii joita Isotinka häyttyy tehđä kvääniin ja norjansuomalaisten etheen.

Eilen komitea piti samanlaisen möötin Saametingan kans, ja hiljemin syksylä tulhaan het kans kohđattelemhaan mettäsuomalaiset.

– Se mitä met tulema kuulemhaan näissä möötiissä tullee olemhaan tärkkeessä osassa sitä ehđotusta jonka met tulema anttamhaan Isotingale ensi vuona, sannoo Jaffery.

Hän ođottaa päivän mööttii innola, ja toivoo aukkeeta keskustelluu järjesthöin kans.

– Mie tieđän ette miljöössä on vähän erilaissii meininkkii eri assiitten ympäri ja mitä se häytyis priorisoida.

– Mutta minula oon ođotus sen ympäri ette kaikki tullee antamhaan selkkeitä ja rehelissii meininkkii.

Se oli muun muassa Ruijan kvääniliitto, Kvääni Suomi Liitto ja Norjansuomalainen liitto jokka oli myötä möötissä.

Kai Petter Johansen oli Jan Erling Pedersenin kanssa myötä kvääniliitolta ja hän toivoi ette möötti tulis antamhaan hyvvii tuloksii.

– Mie toivon ette met saattaisimma luođa hyvän yhtheisen lähtökohđan tiele etheenpäin, sannoo johtaaja ko NRK praattaa hänen kans ennen mööttii.

Toivoo enämpi ittemääräysoikkeutta

Johansenin jälkhiin liitto tullee möötissä muun muassa ottamhaan esile kunka se ois tärkkee ette kväänit itte sais enämpi päättää omista assiista.

Raportissa kommisjuuni selkkeesti kans sannoo ette kväänit häyđyttäis saata päättää niistä assiista jokka heitä koskethaan, sannoo hän.

– Isotinka häyttyy alkkaat kuuntelemhaan niitä neuvoi jokka liitto sille anttaa, sannoo Johansen ja ottaa esile kunka Isotinka esimerkiksi 1. juunikuuta päätti ette oikkeus kväänin ja suomen kielen opinthoin ei koske koko maata, vaikka liitto ehđotti toisin.

– Kväänin ommaa ittemääräysoikkeuta häyttyy vahvistaa ja kväänit häyđythään päästä myötä päätöksen tekhoon.

Lisäksi Johansen tullee ottamhaan esile kunka histoori kväänitten ympäri ei ole tarpheeksi vahvasti esile raportissa.

– Raportti oon hyvä esimerkki siitä tietopuuttheesta joka yhtheiskunnassa oon kvääniin ympäri.

Meinaa ette se oon tärkkee kuunela

– Se tieto jonka met tääpänä saama järjestöiltä, oon tosi tärkkee meiđän työle.

Niin sannoo Audun Lysbakken, entinen SV-johtaaja joka nyt kans istuu Kontrolli- ja pohjalakikomiteessa.

Hänen jälkhiin Ruijan kvääniliiton kritikki näyttää kunka tärkkeetä se oon ette komitea kohđattellee ihmissii joka oon osa raporttii.

– Se oon fiinii ette met olema saanu raportin, mutta se ei meinaa ette raportti oon täyđelinen ja kaikki tieto siinä oon tarpheeksi hyvin kirjotettu, sannoo hän.

– Se ei ole niin ette met tyhä kirjoitamma meiđän ehđotuksen raportin pohjalta. Met tulema kuuntelemhaan järjestöitä ja muita ihmissii joila oon tiettoo norjalaistamispolitikista.

Kontrolli- ja pohjalakikomitea tullee olemhaan valmis raportin kans kevväälä 2024. Lysbakken sannoo ette het haluthaan käyttää aikkaa oman ehđotuksen kans.

– Tarkka ja tehokas prosessi tukkee sitä ette meiđän ehđotus Isotingale tullee olemhaan hyvä ja ette se tullee viemhään meitä etheenpäin.