Kaippuu yhtheisestä verkostosta – nyt Finmarkun fylkinkommuuni halluu ottaat eđesvastauksen 

– Se oon tosi fiini ette semmoinen institusuuni ko Finmarkun fylkinkomuuni ottaa eđesvastauksen tästä, sannoo Katriina Pedersen, Naavuonon kielisentterin kielikonsulentti.

Maan pohjaisin fylkinkommuuni aikkoo perustaat oman maantäkkäävän verkoston heile jokka työtelhään kväänin kielen kans.

Tääpänä tämmöistä verkostoo ei löyđy. Siksi fylkinkommuuni nyt halluu luođa areenan missä kielityöteliijät voiđhaan kohđatella ette saađa faakilista koulutusta ja inspirasuunii.

Tämmöiselle verkostolle oon tođelaki tarvet, sannoo Pedersen. Työ kväänin kielen kans oon välilä yksinäistä.

– Met emmä saata tyhä kohđatella, mutta met saama kans pareman ylinäkymän mitä meiđän faaki miljöössä tapattuu.

Halluu ottaat eđesvastauksen

Reija Lång oon saamelaisten ja kvääniin assiitten neuvonanttaaja fylkinkommuunilla. Hänelä oon pääeđesvastaus tästä uuđesta verkostosta.

Hänen jälkhiin fylkinkommuuni oon kauan freistanu keksiit kunka het saatettais seurata Tottuuen- ja sovinonkommisuunin ehđotuksii.

– Met saatama tehđä sitä mitä fylkinkomuuni ushein tekkee: luođa kohtaamispaikkoi ja areenoita.

Lång muistelee ette se oli alusta alkkain selkkee ette uusi verkosto olis maantäkkäävä ja nasunaalinen.

Kväänin faakimiljöö oon pieni ja siksi se ei olis viisasta pittäät verkostoo tyhä niile kielityöteliijöile jokka asuthaan Finnmarkussa.

– Met haluamma kovota myötä kaikki jokka kojethaan ette verkosto oon relevantti heile. Ja se ei ole kiini siitä missä sie työtelet ja asut.

Tähän asti fylkinkommuuni oon pitäny yhđen möötin heile jokka saattais olla myötä verkostossa.

Se oon muun muassa Kainun institutti, Språkrådet ja kväänin kielisentterit jokka oli myötä möötissä, ja oon nyt myötä verkostoo.

– Mutta met olema yhä alkufaasissa ja freistaama yhä keksiit kekkä muut saattais olla myötä, sannoo Lång.

– Oonko Finmarkun fylkinkomuuni säästäny rahhaa tälle verkostolle sen budsetissa?

– Joo, meilä oon rahhaa sille. Toive oon pittää yksi fyysinen möötti joka vuosi, ja se saattaa olla mahđolista hakkeet reisu-avustusta, vastaa Lång.

– Tämä oon meiđän satsaus. Ja tulevaisuudessa met saatama kattoot jos met voima hakkeet rahhaa tälle kans muuvalta.

– Tärkkee ja hyöđylinen

Katriina Pedersenin jälkhiin se oon tođela hyvä ette se oon semmoinen iso institusuuni ko fylkinkommuuni seissoo verkoston takana.

Tääpänä kväänin institusuunit ja järjestöt häyđythään itte arransseerata kohtaamispaikkoi jos het haluthaan kohđatella. Se vie paljon resurssii itte kielityöltä.

– Tästä tullee tođela tärkkee ja hyöđylinen resursi meile.

Hän uskoo ette verkosto saattaa kans tulla eđesauttamhaan ette kväänin kielen elästyttäminen tapattuu noppeemphiin.

– Met saatama muun muassa tehđä yhtheissii päätöksii ko se esimerkiksi kokkee opetusta.