Normal

Kristin valitti kväänipuvun

– Vanhoile ihmisille tullee kyynelheet silmhiin ko het näkevä minun kväänipuku päälä, sannoo Kristin Haslund Salo.

Kristin Salo og kvendrakten

Ko Kristin Haslund Salo oli rippilapsi hän ei eppäily, hän ei halunu ruijalaista «bunadia», mutta hän valitti kväänipuvun.

Foto: Laila Lanes / NRK

Kristin assuu Hansinkentässä Raisissa hänen faarin, muorin ja veljen kans. Hän käypi nyt viimistä vuotta jatkokoulua.

Kristin oon aktiviinen ja innostunnu tytär. Hän tykkää lukeat ja hän pellaa pianoa ja trumpettia. Hän pellaa Pohjais-Tromssan storbandissa. Hän oon kans innokas yhtheiskuntakysymykshiin ja jäsen AUF:ssa.

– Se tuntuu oikhein

Kristin ja hänen faari ja muori istuvat ushein pöyän ympärille ja het puhuvat monista asioista. Het praattaavat kans kvääniitten historiasta. Hänen faari, Steinar Salo, oon muistelu hänen isoäitistä ja isoisästä, Karolina Syväjärvestä ja Matti Nikolai Salosta ko tulthiin Yykehään Suomesta 1800-luvan lopussa.

Het tulthiin Ullsfjordin Jövikhiin. Het työtelthiin Jövikissa ja sielä het kohattelthiin toinen toisen. Sitten het siirythiin Olmavankkhaan 1935. Sielä het rakenethiin oman talon ja perustethiin perheen. Sillä Kristin oon aina tieny ette hänelä oon kvääni materivanhiimet. Ja hän oon ollu ylpeä tästä.

Ko hän oli rippilapsi hän ei eppäily, hän ei halunu ruijalaista «bunadia», mutta hän valitti kväänipuvun.

– Se valithaan mielelä sen jälkhiin missä oon omat juuret. Mulla oon kväänin pörahimi, minun vanhiimet puhuthiin kväänin kieltä ja mie olen oppinu suomea kuolussa, se tuntuu luoneliselta valita ruijalaisen bunadin, sijasta kväänipuvun, sannoo Kristin.

Ko Kristin pannee kväänipuvun päälet, se tullee hänele hyvä tunnet.

– Se tuntuu oikhein, hän sannoo.

Hän oon oppinu suomen kieltä kuolussa, mutta hän ei ymmärä kväänin kieltä. Mutta hän puhhuu vähäsen ja sillä hän oon ollu konferansierinä Paaskiviikoila.

Kristin Salo

Kristin Kristin pannee kväänipuvun päälet ko hän on konferansierinä Paaskiviikoila.

Foto: / Halti kvenkultursenter

Faari oon ylpeä

Hänen faari Steinar oon kans ylpeä ko Kristin valitti kväänipuvun. Han tahtoi kans opetella puhuat kvääniä, mutta ko hän oli nuori se ei ollu maholinen. Hänen vanhiimet meinathiin ette se oli tarkempi opetella ruijaa.

Se oli ruijalaisstuminen ko oli alkanu. – Ei net sitä pahuuttansa tehneet, het meinathiin ette se oli parempi opetella ruijan, sannoo Steinar. Ko hänen vanhiimet menthiin koulhuun, se oli pakko puhuat tyhä ruijaa.

Kristin tykkää ette se oon hyvä ette kväänin kieltä ja kultuuria ruvethaan pelastamhaan, ja ette esivallet oon laitanheet suuntaplaanan kväänin kielele.

– Koko sukupolvi oon mistantannu kielen ja kultuurin koska ruijalaistuminen oon ollu niin kova PohjaisTromssassa. Se oon ikävä ette meilä ei ollu maholisuus säilyttäät ommaa kieltä ja kultuuria. Se oon ihana ette het oon nyt alkanheet työtelä tämän etheen, Kristin sannoo.

Nyt kvääni asia oon ushein teema suvussa, Steinar muistelee.

– Eriliikaisesti sen jälkhiin ko Kristin «valitti olla kvääni», hän nauraa.

Steinar Salo

Faari Steinar Salo oon ylpeä ko Kristin «valitti olla kvääni».

Foto: Laila Lanes / NRK

Kristin muistelee ette hän saa sekaset reaktiot ko hän praattaa kvääni asiaa hänen kaveriille. Hänen suvussa net oon iloset. Hän muistelee ette vanhoile ihmisille tullee kyynelheet silmhiin ko het näkevät hänen kväänipuku päälä.

Mutta hänen kaverit ei tykkää sammaa, het ei perusta asiasta. Hän pölkkää uhatun kielen tulevaisuuesta kosta harva hänen ijässä haluaa puhuat sitä.

Oon laittanu kuvapellin

Kultuurinfirma Ihana! oon laittanu kuvapellin joka muistelee kvääniistä ja näyttää kväänipuvun. Sen nimi oon «En takk til deg pappa» eli «Kiitos pappa». Filmissa Kristin muistelee hänen kväänitauksesta ja siitä miksi hän halusi kväänipuvun. Halti kväänisentteri ja Ruijan Kveeniliito käyttävät kuvapelia elästyttämistyössä. Sen oli näyttetty ensimäisen kerran Spinnvill Rokkefestivalissa seittemästoista septemberikuuta 2016 Kaivuonossa. Kristin oli seilä ja näytti oman kväänipuvun.

– Se oon fiini tila, met olema hirmu iloset ette Spinnvill Rokkefestivali halus ottaat kvääni asian myötä omhaan programi, sannoo Pål Vegard Eriksen, Halti kvensentterin johtaja.

Ruijan Kveeniliiton sekretääri Ivar Johnsen sannoo ette hän toivoo ette filmi auttaa aukaisemhaan ihmisten silmät.

– Met emmä freistanheet muistela Kväänipuvusta tällä tavala, ja met toivoma ette esimerkiksi nouret ihmiset haluavat näyttäät oman kvääni identiteetin niin ko Kristin tekkee.

Denne artikkelen ble publisert på norsk 29. desember 2017, les den norske versjonen her: Kristin viser stolt fram sin kvenske bakgrunn