Opettaa suomen ja kväänin kieltä Tromssan universiteetissa

Huomaathan, ette NRK Kvääni käyttää joskus sannoi, jokka ei ole myötä Giellateknon nettidigisanakirjassa. Net oon merkattu tekstissä näin.

Se oon vuosi 2021. Norjan arktinen universiteetti oon juuri laittanu ulos uuđen viran ja hakkee nyt uutta suomen ja kväänin kielen lektorii. Oonhan se ainua universiteetti koko mailmassa, missä studentti saattaa studeerata niitä molemppii.

Suomen Tampereelta pois olleeva dosentti Mikko Heikkilä näkkee aukinaisen viran ja päättää hakkeet Tromsshaan töihin. Ei hän kväänii saata, mutta hän oon studeerannu niin pohjaismaisii kielii ette Pohjolan kielihistoriikkii. Siksi hän tuntteet hyvin niin kväänitten historiikin ette kielen, ja oon hänen suku kans lähtöisin Peräpohjalasta mistä Norjan kväänit oon pois.

Heikkilä saa viran, ja oon tääpänä työtely universiteetila jo yli vuođen aijan. Viimi vuođen aukustikuussa hänestä tuli kans suomen ja kväänin kielen faakijoukonjohtaaja.

Ko NRK Kvääni kohđattellee Heikkilän hänen omala konttuurilla, saattaa hän muistela, ette ensimäinen vuosi Pohjolan Pariisissa oon ollu oikhein fiini.

– Olen pitäny työstäni täälä oikhein kovasti, sannoo Heikkilä ja alkkaa muistela hänen viran ympäri.

Historiikkii ja pohjaismaisii kielii

Heikkilän virka universiteetila sisälttää monenlaista. Pääassiissa hän opettaa suomee vierhaana kielenä, mutta oon hän kans ollu myötä kväänin kielen opetuksessa.

Opetuksen lisäksi Heikkilä tekkee kans tutkimustyötä. Tutkimukset koskethaan usheesti Suomen kieli- ja kirkkohistoriikkii, mutta nyt hän työtelee kans Alattio-nimen historiikin kans, ja freistaa selvittää sen alkupörrää.

– Mie meinaan, ette sillä oon selkkeesti kväänin alkupörä.

Se oon intressi tutkimustyötä ja tieđettä kohthaan, joka sai Heikkilän kans alun alkkain hakemhaan universiteetthiin jatkokoulun jälkhiin.

Bachelorin ja maisterin opinot hän otti Tamperheen universiteetissa. Maisterissa hänen pääfaakina oli pohjaismaiset kielet, ja sivufaakina hän otti suomen kieltä, ylheistä kielitieđettä ja pedagoogin opinttoi. Lisäksi hän otti historiikkii, jolla oon aina ollu erityinen paikka hänen syđämessä.

– Se oli semmonen favorittikoulufaaki koulussa ja jatkokoulussa ruottin lisäksi.

Historiikki oli kans kovasti osana, ko Heikkilä otti tohđorin opinot Helsingin universiteetissa. Sielä hänestä tuli ylheisen kielitietheen tohtori, ja väitöskirjassa «Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum» hän tutki muun muassa fennoskandinaavisten paikannimmiin alkupörrää.

– Mie tutkin muun muassa ”Kvenland” nimen alkupörrää, joka mainithaan jo 800-luvun skandinaavisissa lähtheissä.

Opinthoin jälkhiin Heikkilä oon muun muassa työtely ruottin lektorina ennen ko hän aloitti työt Tromssassa kväänin ja suomen kielen kans.

Halluu auttaat kväänin kieltä

Kvenland-nimen alkupörän tutkiminen oli yksi niistä monista syistä kunka Heikkilä tuli tutuksi kväänitten kans. Oonhan se plaana mistä usheet Norjan kväänit oon alun alkkain lähtösin.

– Sieltä vanhaasta Kainuhusta itämerensuomalaista kieltä puhunheet ihmiset siirtyi Kemijokkee ja Tornionjokkee pitkin pohjaisheen Ruijan merenrannale 1500-luvulta saakka, tiettää hän sannoot.

Vaikka Heikkilälä oon paljon tiettoo kväänitten ja heiđän kielen historiikista, ei hän kehtaa sannoot, ette hän sitä saattais puhhuut . Ainakhaan näin yhtäkkii.

– En mie saata näin sponttanisti sitä puhhuut, mutta tietenki ymmärän sitä täysin.

Kielitaito näkkyy kuitenki muuten Heikkilän työssä. Hän saatta tehđä ja tarkistaa kväänin kielen kotipröövii, ja viimi vuona hän käänsi Norjan kansalaislaulu, Ja vi elsker, muutamassa päivässä norjasta kvääniksi.

– Ko mie ymmärsin ettei sitä ollu vielä kvääniksi, päätin mie käänttäät sen itte. Minusta se oli fiinii ette ihmiset, jokka oon pois Norjasta, saattais laulaat sen kansalaislaulun omala kielelä.

Laulun hän esitti ensimäistä kerttaa ko Norjan arktinen universiteetti täytti 50 vuotta septemperikuussa. Sen jälkhiin hän oon laulanu sen kans muissaki tapattumissa. Hän toivoo, ette siitä olis tulevaisuuđessa illoo monele.

– Mie meinaan, ette ihmiset saattais laulaat sitä Norjan kansalaispäivänä.

Työ kväänin kielen etheen oon Heikkiläle tärkkee sen huonon tilan takia. Siksi hän tykkää kielenopetuksesta, joka aloitethaan ushein aivan kielen alkkheista.

– Mie oon iloinen jo mie huomaan ette mie olen saattanu opettaat uusile ihmisille suomee ja kväänii niin, ette het saatethaan käyttäät sitä arjessa.

Silloin hän kans tiettää, ette hän oon tehny jotakin, millä oon merkitys.

– Se oon minun tapa auttaat kväänin kieltä selviimhään, sannoo Heikkilä.

Hei!

Met NRK Kväänilä kojema, ette se oon tärkkeetä kirjoittaat artikkeliita kans kvääniksi. Siksi kans tämä artikkeli oon kväänin kielelä. Halluutko sie kyssyyt jotaki meiđän sanavalinoista tahi olisiko sinula ollu parempi alternatiivi? Lähätä meile e-postii niin kehitämä yhđessä NRK Kväänii paremaksi!

Tomi Vaara

Journalisti

Send meg en e-post