Kväänin tuuli puhalttaa Etelä-Norjassa

Kaikki tähän artikkelhiin tehđyt intervjyyit oon tehty norjaksi, mutta net oon käänetty kvääniksi. Tähän NRK Kvääni pyyttää aina luvan.

– Se oon aivan uskomatonta.

Niin sannoo Unni Elisabeth Huru, Ruijan Kväänit Ulko-Oslovuonon johtaaja, ko NRK Kvääni praattaa hänen kans telefoonissa. Praatin teemana oon kväänikansan päivä ja kunka yhđistys oon saanu usheeman komuunin Etelä-Norjassa markeeraamhaan 16. marssikuuta.

Se oon nimittäin ollu tyhä Uslun komuuni, joka ennen viimi vuotta markeeras päivää. Siihen tuli kuitenkin muutos, ko Hortenissa kotipaikkaa pittäävä yhđistys sai niin Hortenin, Tønsbergin ja Mossin kommuunit nostamhaan kvääniflakun tankhoon – niistä kaksi ensimäistä kans pyssyyvästi.

Nyt Huru saattaa ilmoittaa, ette luku tullee lissäinttyy ainaki kahđela uuđela komuunilla tänä vuona.

– Niin Fredrikstadin ja Lierin komuunit tullee markeeraamhaan päivää sen jälkhiin ko met kohđattelima niitten sananjohtaajat viimi viikola. Lisäksi met tulema heti kohđattelemhaan Holmestrandin sananjohtaajan, ja Råden komuuni oon pyytäny meitä ottamhaan yhtheyttä, iloittee Huru telefoonissa.

Mossin komuuni tullee februaarikuussa tekemhään poliittisen päätöksen, jos kvääniflaku noussee tankhoon kans tänä vuona.

Kväänin tuuli

Tämän suuren muutoksen takia yhđistys sannoo, ette Etelä-Norjassa puhalttaa nyt kväänin tuuli. Huru sannoo, ette tuuli ei ole ilmestynny sinne kuitenkhaan noin vain, vaan sen etheen oon tehty kovasti töitä.

– Se oon met kväänit, jokka yhđessä olema luonu sen tuulen joka täälä nyt puhalttaa.

Yhđistyksen moolina oon nimittäin alusta asti ollu saađa kväänit enämpi näkkyyväksi kans etelässä. Moni sielä ei tieđä tästä minoriteettiroikasta oikhein mithään, ja monet niistä, jokka tiettää jotakin, uskothaan ette kväänit asuthaan tyhä Pohjais-Norjassa, Tromssan ja Finmarkun plaanala.

– Siksi se oon tärkkee tuođa esile, ette kväänit asuthaan tääpänä ympäri Norjaa. Sie et häyđy assuut pohjaisessa, ette sie saatat olla kvääni. Se oon se kuka sie olet, sannoo Huru.

Siksi hän oonki iloinen, ette nyt ainaki nelje kommuunii tullee varmasti markeeraamhaan kväänikansan päivää tänä vuona. Se jos mikä tekkee kväänit enämpi näkkyyväksi näilä plaanoila.

– Met emmä olis onnistunnu ilman tukkee meiđän katto-organisasjuunila, Ruijan kvääniliitola. Se ette met olema osa suurempaa yhtheyttä, ja ette meiđän takana seissoo liiton yli 1000 jäsentä, oon auttanu meitä tekemhään tämän muutoksen.

Markeerathaan netissä

NRK Kvääni oon freistanu ottaat kontaktii Fredrikstadin ja Lierin komuunhiin, ja kuula kunka het tulhaan markeeraamhaan kväänikansan päivää ensimäisen kerran. Siri Martinsen, Fredrikstadin sananjohtaaja, sannoo, ette komuunit nettisaitila tullee olemhaan jotakin päivästä.

– Mie itte kans tulen kirjoittamhaan tervheđyksen kväänikansan päivänä minun omale Facebook-sivule.

Flakkuu Martinsen ei saata luvata, mutta sannoo ette hänelä olis suuri halu saađa se tankhoon.

– Flakureekeliitten takkii se kuitenki saattaa olla, ette se vaattii poliittisen päätöksen. Siksi mie en saata luvata, ette se tullee nyt tapahtumhaan.

Lierin komuunin sananjohtaaja Gunn Cecilie Ringdal ei ole vastanu NRK Kväänin e-posthiin, mutta Ruijan Kväänit Ulko-Oslovuonon pressemellingissä seissoo, ette kans se tullee markeeraamhaan päivää sen nettisaitila. Ko se koskee flakua, oon Ringdal sanonu, ette se ei ole oikkee hetki komuunille tehđä siitä poliittista päätöstä.

Pienemät piđot Hortenissa

Ruijan Kväänit Ulko-Oslovuonon tullee itte feiraamhaan kväänikansan päivää rauhalisesti Hortenissa. Viimi vuona järjestö oli myötä niin flakun nostossa ette järjesti tapattuman, missä oli muun muassa myötä komuunin sananjohtaaja ja Tottuuen- ja sovinonkommisjuuni.

– Tänä vuona flaku noussee ilman meitä kello kahđeksen. Itte päivää met juhlima illala ommiin jäsenhiin kans. Niistä tullee rauhaliset piđot, sannoo Huru.

Syynä oon hoppuinen syksy ja koska järjestö suunnittellee jotaki suurempaa kväänin kielipäiväksi, joka oon 26. aprillikuuta.

– Mutta siitä met emmä sano vielä enämpää, sannoo Huru, mutta saattaa paljastaa, ette jotaki fiinii olis tulossa.