Vuostálas biekkat
Thoralfii luondu lea bassibáiki. Ferte go son čáhkket saji go máilbmi dárbbaša ruoná energiija?
Les saken på norsk: Kryssende vinder
Noaidi bálkesta čázi guđege bieggaháltái Rásttigáissá vuolde.
Son bivdá luondduvuoiŋŋaid várjalit dán bassi guovllu sisabahkkejeddjiin.
Rásttigáissás lea dálkkáskan.
Vuoiŋŋat leat moaráskan.
Noaiddi Olena meanuin lei okta, guhte maid vuostálastigođii.
Thoralf Henriksen lea jahkeviissaid bargan Nuorta-Finnmárkku luonddu gáhttendoaimmain. Dál son dovdá dan barggu deháleabbon go goassige ovdal.
2015:s gulai son muhtun bieggafápmofitnodaga áigumušaid hukset bieggarusttegiid deike.
Mihttun lei hukset eanemustá 267 bieggajorri ja geainnuid, oktiibuot 13 miilla, 78 njealjehaskilomehtera viidosaš duottarguvlui.
– Lei jáhkkemeahttun, lohká Thoralf.
– Dáppe luondu lea min katedrála. Livččii dego muhtun huksešii bieggarusttegiid Nidarosdomenii.
Thorálfa jođiha Leavvajoga ja Rásttigáissá Sámesiidda, mii bargá sámi vuoigatvuođaid nannamiin.
Lea dehálaš duođaštit sámi gullevašvuođa guvlui vai luondu ii biliduvvo huksemiin.
Danin son ovttasbargá historihkkáriiguin ja arkeologaiguin kártet dološ oaffarsajiid, buvrriid, dollasajiid/árraniid ja bivdorokkiid.
Muhto dás lea sáhka eanet go dušše historjjás ja árbevieruin. Dáppe guhtot 17.000 bohcco, mat leat olu badjeolbmuid eallinvuođđu.
Dálkkádatrievdan váikkuha jo dáidda guohtuneatnamiidda.
Dálveguohtumat gos ovdal sáhtte guođohit ealu máŋggáid mánuid, dál eai sáhte doppe guođohit earágo moadde vahku, muitalit badjeolbmot.
Alážiin biegga bossu muohttaga eret ja eana ii jieŋo. Danin leat alážat dehálaš guohtoneatnamat go lea heajos guohtun.
Dat seamma biegga geasuha bieggafápmohuksejeaddjiid deike.
Muhto bohccot leat hearkkit amas jienaide ja lihkastagaide. Bieggarusttegiid geažil šaddet maiddái jeagileatnamat geainnuid vuollai.
Ruovttus Leavvajogas lea Thoralf málesteamen dehálaš guossái.
Johannes Mattis Anti lea Lágesduottar-orohaga beaivválaš jođiheaddji. Su sohka lea máŋggaid buolvvaid bohccuiguin bargan.
Oktiibuot 120 badjeolbmo gullet dán orohahkii gosa áigot hukset bieggafápmorusttegiid. Oktiibuot 40 jahkebarggu.
Thoralfa ja Johanas Máhtte čoahkkinastiba, hálešteaba mediaiguin ja politihkkáriiguin.
Soai geahččaleaba loktet ovdan ahte dás ii leat sáhka dušše ovttaskas bieggafápmorusttegis, muhto das ahte stuorra oasit sámi guovlluin gáržžiduvvojit sisabahkkemiin.
Sin orohat lea davimus guovllus riikkas.
Guohtuneatnamiid lassin leat bassi várit, čázit ja jogat dehálaččat sámi kulturbirrasii.
Geainnut, bartaguovllut ja čáhcefápmorusttet, dás merkejuvvon ruškadin, leat jo olu gáržžidan Lágesduottar-orohaga guohtuneatnamiid.
Jus NVE dohkkeha ođđa bieggafápmorusttega ja dasa gullevaš fápmolinnjá, de ii báze šat olus guohtuneana.
Ja dá lea dušše okta ovdamearka. Máŋgalot bieggafápmo-prošeavtta leat plánejuvvomin sámi guovlluide dahje leat jo huksejuvvon.
Lágesduottar-orohat oččošii miljovnnaid buhtadussan jus bieggafápmorusttegiid ásahit, muhto Johanas Máhtte ii loga iežaset dan háliidit.
– Min olbmot eai dáhto ruđa, eat min danin gal bargga dáinna. Sáhkan dás lea kultuvrra bisuhit ja seailluit.
Muhto earát oidnet huksemiid boahtteáiggi čoavddusin. Leavvajogas Davvesiidda gildii, Gilivutnii lea njealjediimmosaš vuodjinmátki.
Dáppe lea Sigurd Kvammen Rafaelsen sátnejođiheaddjin. Ovttas gielddastivrrain ferte son mearridit dáhttot go dán ođđa fápmorusttega duoddarii.
Moadde kilomehtera ráđđeviesus eret leat jo 17 bieggaturbiinna.
– Mii dárbbašat Finnmárkui stuorra industriija prošeavttaid, mat leat mielde loktemin guovllu ja sihkkarastimin álbmotvuođu.
Huksemiid opmodatvearru lea mielde ruhtadeamen ođđa skuvllaid, fuolahusvisttiid ja ráđđeviesu.
Sátnejođiheaddji mielas lea bieggafápmu dehálaš Norgga elektrifiseremii ja dálkkádatrievdama eastadeapmái.
Sigurd lea ieš sihke sápmelaš ja dáčča, ja gullá moaitámušaid goappašiid beliin.
Su cuiggodit go lea sápmelaš, muhto maiddái go ii leat doarvái sápmelaš.
– Ii leat mihkkege suohttasiid gohčohallat gávtti lonuhit dreassain danne go lean positiivvalaš bieggafápmui.
Fápmorusttega konsešuvdnaohcan lea dál bisánan NVE duohkái. NVE vuordá báikkálaš politihkkáriin dieđu sáhttet go joatkit meannudeami.
Sigurd sávvá čovdosa, mii ovttastahttá bieggafámu ja sámi kulturdoaimma.
Seamma dadjá fitnodat Grenselandet AS, mii áiggošii huksegoahtit bieggafápmorusttega. Sii deattuhit ahte lagamus turbiidna huksejuvvošii 9 kilomehtera Rásttigáissás eret.
Guvlui leat plánejuvvon oktiibuot 174 bieggaturbiinna, guhtege 200 mehtera alu.
Muhto eará guovllus riikkas leat badjeolbmot vuoitán dehálaš ášši Alimusrievttis.
Fovsena ođđa fápmorusttet šattai nu stuorra hehttehussan árbevirolaš sámi boazodollui, ahte huksejeaddjit dubmejuvvojedje rihkkon olmmošvuoigatvuođaid.
Lea menddo árrat dadjat makkár mearkkašupmi duomus lea eará áššiide. NVE ii leat meannudan ođđa bieggafápmorusttet-ohcamušaid 2019 rájes.
Sii leat dál bargamin ođđa proseassain mo dohkkehit bieggafápmoáššiid.
Muhto Alimusrievtti duopmu addá Thoralfii ođđa doaivaga.
– Sámi árbevieru mielde galgá smiehttat čieža buolvva ovddasguvlui, go geavaha luondduriggodagaid. Danin fertet mii leat várrogasat.
Son sávvá Fovsen-duomu sáhttit leat mielde gádjumin guovllu maid gohčoda «Sámi váibmun» ...
... ja ahte biekkat besset ráfis bossut Rásttigáissá badjel.