Sii geat leat olggobealde
Zeliha Kazmouz-Acar (29) geahččala eallit buorren musliman juohke beaivvi.
Son ii dovdda iežas álo nu bures dohkkehuvvon Norggas.
2011 terrorfalleheami maŋŋel son doaivvui buot šaddat buorebun.
Buohkaide šattai searvevuohta dehálaš. Dál ii oktage galgan leat akto.
Muhto Zeliha vásihii áibbas eará, go buorástahtedettiin ruvdnaprinssa ii váldán su gihtii.
Iežas oskku vieru mielde son baicca dollii gieđa raddái váimmus buohta.
Dat dagahii hirbmat rieja.
Zeliha oaččui vaššireivviid poasttas ja fasttes dieđuid sosiála mediain.
Čolge go su oidne gáhta alde. Dál son ii duostta čuožžut T-bána ruovdemáđija fiskes sárgá alde – jus datte muhtun hoigada su.
Lei go searvevuohta maŋŋel suoidnemánu 22. b. dušše dušši?
Dalá maŋŋel terrorfalleheami oaivvildedje measta ovccis logi nuorra norgalaččas ahte Norga lei rievdan.
Min riikkas searvevuohta dovdogođii eambbo.
Muhto illudovdu ii bistán guhká. Jagi maŋŋel dušše viđas logi olbmos vástidedje seamma.
Lilith Keogh ii goasse vázzán ruvsotogas. Suoidnemánu 22. b. 2011 son lei 22-jahkásaš, son čohkkái láhttis ja málii.
– Lei nu olu sáhka ovttastallamis ahte olggobealvuohta dovdui munnje vel eanet, son dadjá.
Nuppelotjahkásažžan son lei geasseleairras Utøyas Sosialisttalaš Nuoraid mielde. Ovtta ášši dihte son guđii searvvi.
– Mun jerren dábálaš gažaldaga ekonomiija birra. Dalle gal bessen gullat, “maid biruid don dagat dáppe?”
Maŋŋel dan son guđii servodaga maid.
Dál son orru geallerásodagas Voksenkollenis Oslos. Sus ii leat sisaboahtu, ii oahppu iige oktavuohta ovttainge.
Beivviid son golaha magihkalaš rituálaid čiekŋudeapmái, Koranenii ja girjjiide Hitlera birra. Sus lea maiddái leamaš olgešradikála dáiddačájáhus iežas ruovttus.
Lilith oaivvilda ahte norgalaš searvevuohta ii gávdno. Ja ahte searvevuođa dovdu maŋŋel suoidnemánu 22. b. lea dušše illušuvdna.
– Oarjemáilmmi kultuvrras oppalaččat ii gávdno searvevuohta, ja de ii leat mihkkege masa olmmoš sáhttá searvat.
Lilith eallá olggobealde. Nuppe geahčen Norgga orru muhtun, gii lea gáidan vel guhkkelii.
Lars Wiig (31) rahpá iežas áhči gilvvavistti Orre gilis Jærenis. Dáppe son sáhttá váccašit diibmoviissaid. Gaikut árvvohisrásiid ja čorget ovssiid.
– Dovddan iežan eremihttan. Seammás lean hárjánan loaktit akto.
Lars lei skuvlačeahppi ja eanandállolunta, muhto dál lea sierraneame olgešekstremistan.
Militánta islamismmas ja báhtáreddjiid laskamis son balai, ja dát ballu su doalvvui konspirašuvdnateoriija roggái.
Dál son atná iežas rasistan, antisemihttan ja antifeministan.
Lars ii oaivvil siva dása leat eará olbmuid vašuheapmi, muhto ráhkesvuohta iežas álbmogii.
Son ballá ahte Norgga árvvut jávket. Seamma ládje go veahkkálasbargovuoigŋa. Ja Vielgadat šaddet unnitlohkui.
Áiggi mielde son lea massán oktavuođa bearrašiin ja ustibiiguin. Iežas unna ásodagažis Jærenis son nákce gávdnat eará oktavuođaid.
Muhto ođđanazisttat eai luoitán Lars Davviriikkaid Vuostálastinlihkadusa searvái, danne go son rahpasit muitalii iežas cannabisgeavaheami birra.
Dattetge gávdnojit earátge, geat liikojit gearbmašiidda, ja oaivvildit ahte mánnui seaivun ii leat duohta, ja ahte máilbmi lea steaččas.
– Oainnán neahtas ahte gávdnojit oallugat dakkáraččat go mun, ja kommentárain oainnán olu jierpmálaš olbmuid.
Lars buorebut jáhkká borgársoađi boahtit go nationála oktasašvuođa. Maŋemus jagiid su sávaldahkan lea leamaš Q, konspirašuvdnateoriija mii lei guovddážis Kongreassa falleheames USA:s.
– Servodaga báidna ovttageardánis jurddašanvuohki ja láivves guottut. Muhto jus Amerihká moriha, de máilbmi čuovvula.
Lea go duođai nu seavdnjat go Lars doaivu?
Ii leat.
Guhkesáiggi vásáhusat čájehit ahte Norggas buorrána searvevuohta.
20 jagi áigi oaivvildedje dušše 20 proseantta nuorra norgalaččain ahte Norga lea dakkár riika gos olbmot bissot čoahkis ja ovttasráđiid loktejit áššiid.
Ja veahážiid veahážiid lohku stuorru – ja maŋŋel suoidnemánu 22. b. de báifáhkka gorgŋii.
Kaja Colin Borgersen Bojer (24) gal berošta dattetge buorebut smávit ovttastallamiin go stuorát.
(Fuom! Son sáhttá leat rikkis oaidnit. Muhto ale divtte dan dájuhit du.)
Dreassa sus lea badjelis neavttašettiin vuovdnás kapitalistta. Colin lea bajásšaddan molssaevttolaš gávpotoasis Svartlamoenis Troanddimis.
Son lea aktivista. Váibmoáššit: Dálkkádat, hálbbit orrunsajit ja nuorra tránsaolbmuid vuoigtvuođat.
«Mus gal lea eambbo oktavuođadovdu eará bonju olbmuiguin máilmmis go muhtun norgalaččaiguin.»
Vaikko sus lea fiinna háhtta oaivvis, de sus ii leat báljo ruhta. Colin orru iežas ráhkkasiin uhcavisožis, mas leat juvllat, ja juohke mánnodaga son viežžá nuvttá biepmu maid earát skeŋkejit.
Colin oaivvilda ahte riggáid ja gefiid erohus lea sturron maŋemus logi jagis Norggas. Danne mii leat álbmogin hágganeame.
– Go fuobmát ahte servodat ii buvtte dutnje buori, de maid massát dasa oskkáldasvuođa.
«Mus gal lea hirbmat jáhkku searvevuhtii. In mun jáhke dahkat buori našuvnnaid vuođul juohkit searvevuođa.»
NRK lea aiddobáliid jearahan norgalaččain lea go Norga dakkár riika mii ovddasta searvevuođa.
Guđas logi olbmos vástidit juo.
Muhto okta riikkaoassi spiehkasta.
Nationála oktavuođadovdu lea heajumus Davvi-Norggas. Dušše bealli vástida juo.
Lea go dasa sivvan ahte min riika lea guhkki? Vai lea go juoga eará?
Lemet Máhtte Eira Sara (21) mielas lea sáhka das ahte gii son lea.
Lemet lei dušše logijahkásaš 2011 geasi, son ii muitte olus maidege ruvsotogas ja ovttastallamis. Muhto son muitá ahte muhtun mánát boagustedje su nama.
“Leat go don čeahppi máttes, Máhtte?” “Liikot go lemonádii, Lemet?”
“Huff, jallas dáččat”, son jurddašii dalle.
Lemet ja su moarsi Maria hupmaba sápmelaččaid, rivguid ja dáččaid birra, muhto dovdaba gal iežaska oassin norgalaš searvevuođas. Ii leat sáhka “mis ja sis”.
– Mis han lea seamma árgabeaivi, rievtti mielde. Min historjá, biebmu ja biktasat leat veahá earálágánat. Muhto mun dattetge dovddan gullevašvuođa, son dadjá.
Dál Lemet bargá sámegiela heivehemiin ođđa teknologiijai. Diibmá son oaččui bálkkašumi go jorgalii Minecrafta davvisámegillii.
Neahtas son gal álkit sáhttá váccašit gávttiin muhtun lávvordateahkeda. Dan son ii daga olgun Romssa gávpogis.
Oktii go Lemehis lei gákti badjelis rámbuvrris, de muhtun dievdu gohčui su “loktet healmmi”.
– Mu mielas galggaše buot politihkkárat coggat sámi biktasa ja de mannat vázzit muhtun Davvi-Norgga gávpotguovddážis lávvordateahkeda.
Dattetge son jáhkká ahte juoga lea dáhpáhuvvame. Lemet mearkkaša ahte nuorra olbmot leat čeahpibut fátmmastit earáid go boarrásat.
Dan ahte dovdat iežas unnitlogus, dat lea Ruben Hauglandii (30) ođđa dovdu.
Muhtun logiid jagiid áigi ledje eanas norgalaččat ovtta oaivilis suinna.
Ruben lea konservatiiva risttalaš ja gullá ođđa searvegoddái Passionii Åsanes Bergenis.
Son oaivvilda earret eará ahte seksuála ovttastallan gullá dušše náittosdillái, ja dušše dievdoolbmot ja nissonolbmot sáhttet náitalit. Son maiddái vuosttalda abortta.
Muhto son dego bággejuvvo oaivvildit juoga eará.
«Ražadettiin ovttastahttit álbmoga, de vikkahit buohkaid seamma gudjeráigge. Muhto jus beare garrasit vuodjelit, de mun jáhkán olbmuid baicce rišihit ekstremabun.»
Astoáiggis son lea spábbačiekčanduopmár. Rubena mielas lea valáštallan buohkaid várás, muhto arvedávgelevgii gullevaš kampánjjaide ii searvva gal.
– Leavga lea šaddan politihkalažžan. Dan dovdomearkan lea earret eará dat ahte sohkabealli ii leat šat nu čielggas, ja dat mu mielas ii leat buorre.
Ruben oaivvilda ahte searvevuođa dovdu ja iešguđetlágán oaivilat eai leat vuostálasvuođat.
– Mun sávan ahte mis sáhttá leat dakkár servodat gos lea vejolaš eallit ovttas ja gudnejahttit guhtet guoibmámet, ja seammás leat áibbas sierramielalaččat.
Máhccat fas Oslo gávpotguovddážii. Zeliha Kazmouz-Acar oaivvilda ahte searvevuohta maŋŋel suoidnemánu 22. b. bisttii dušše oanehis botta.
– Ii mannange guhká ovdalgo fas čájehuvvui ahte ii leat dohkálaš leahkit earálágánin.
Zeliha imašta dávjá mot son sáhttá ieš váikkuhit dasa ahte son, musliman, dovdagoahtá iežas oassin dan stuora searvevuođas.
Son ii leat vel gávdnan vástádusa dasa.
«Ferte go dáhpáhuvvat ilgadis ášši ovdalgo mii fátmmastat guhtet guoibmámet? »