Nils-Aslak Valkeapää / Áillohaš
Harry Johansen

Áillohaš - sámiid láidesteaddji (1943 -2001)

Dál lea 20 jagi dassái go Nils-Aslak Valkeapää vádjolii.

Nuorra almmái - Nils-Aslak Valkeapää
Fotograf ukjent / Ii leat dihtosis gii lea govvideaddji.

Girječálli, musihkkár, dáiddár ja servvodatbeošteaddji Nils-Aslak Valkeapää bajásšattai boazosámi bearrašis Beattehis Gáresavvonis Suomas.

Les denne på norsk.

Nils-Aslak Valkeapää
Martti Linkola / Colourised by Per Ivar Somby

Son váccii oahpaheaddjeskuvla ja diđii nuorran juo ahte juoga eará geasuhii go boazobargu.

Dá lea son 23-jagi boaris ja geassebeaivvi navddašeamen 1966:as. Son liikui vuojašit biillain ja olbmuid deaivat.

Áillohaš skearru - Áillohaš LP-plate
Carl Johan Utsi

Son lei maid fuomášan ahte sámiid árbevirolaš musihkka lei áitojuvvon ja áŋgiruššagođii dan seailluhit. 1968 bođii ge su vuosttas luohteskearru. Das maŋŋá čuvvo lasi skearrut.

Davvi šuvva internasjonal urfolksfestival 1979
Stiftelsen Lásságámmi

70-logus lei son maid njunnošis nannemin sámi dáiddáriid dili. Oktavuohta eará álgoálbmogiiguin lei maid sutnje dehálaš.

Snåase/Snåsa sámekonferánsa (1974)
Johannes Helander

Guoros beavddit ja duođalaš ámadajut sámekonferánssas máttasámis 1974:s, gos Áillohaš ge lei. Vihtta suoma beale sámi áirasa dušše girdilihkohisvuođas lahka Bådåddjo, go ledje jođus Snåase/Snåsa konferánsii.

Nils-Aslak Valkeapää / Girjjit
NRK

70 logus lea Áillohaš maid čálligoahtán. Su vuosttaš girjjit eai ožžon seammás nu stuorra fuomášumi, muhto son ii vuollánan. Sámegiella lea su mielas máilmmi buoremus reaidu.

Áillohaš beassášfestiválas 1997 /Nils-Aslak Valkeapää på Påskefestivalen i Kautokeino 1997
Harry Johansen
”Sámegielas ieš alddis leat nu ollu čáppa sánit, ahte jo okta sátni nai lea dikta”
Nils-Aslak Valkeapää
Beassášfestivála Guovdageainnus 80-logus.
Harry Johansen

Áillohaš oinnii maid ahte su váibmogiella lei áitojuvvon. Maiddái luohti lei jávkamin.

DAT-lágádusas girjealmmuhus (1998).
Kristina Utsi

Son ja su ustibat vuođđudedje DAT-lágádusa vai lei vejolaš almmuhit sámi girjjiid ja sámi musihka. Dá sii leat almmuheamen Hans Ragnar Mathisen girjji.

Majajávregáttis Nils-Aslak Valkeapää ja Gustav Kappfjell.
Kristina Utsi

Lagašvuohta lundui lea guovddážis su dáiddalaš bargguin. Sutnje lei maid lunddolaš divttaid, dáidagiid ja musihka bokte čalmmustahttit vealaheami maid sámit leat vásihan stuorraservvodagaid beales.

Dá lea son ja su bargoustit Gustav Kappfjell máttasámis.

Nils Henrik Måsø /NRK

1991 vuittii ge Nils-Aslak Valkeapää Davviriikaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi Beaivi, áhčážan-girjjiin. Dál 30 jagi maŋŋá lea son ain áidna sápmelaš, guhte lea vuoitán dien bálkkašumi.

Nils-Aslak Valkeapää ja ovddeš stáhtaministtar Thorbjørn Jagland.
Harry Johansen

Davviriikkain ja muđuid máilmmis ledje de ollugat sáhki eanet diehtit dán moddjás sápmelačča birra. Dá ovddeš stáhtaministtar Thorbjørn Jaglanddain konsearttas bálddalagaid.

Moadde jagi maŋŋá lei Áillohaš vel stuorát dáhpáhusas báitimin.

Nils-Aslak Valkeapää juoigá Lillehammeris 1994:is.
JAN GREVE / NTB SCANPIX

Go Lillehammeris sávve olles máilbmái buresboahtima 1994 olympiagilvvuide, de lei aiddo fal Nils-Aslak Valkeapää vuosttas kulturbargi guoimmuheamen TV gehččiid.

Faksimile fra VG 1995 / VG áviisa čálus 1995
VG áviisa 1995 /Faksimile fra VG

Eallin sáhttá fáhkka jorggihit, dan beasai Áillohaš ge vásihit. 1996 lei son biillabárttis ja lápmašuvai sakka. Son beasai fas searaid ala ja arvvai vel olgoriikii ge dollet.

Nils-Aslak Valkeapää i Karasjok 1995
Inger-Mari Aikio

Jápanas son nevttii vel teahterbihttás maid ieš lei čállán. Ritnoaivi ja nieguid oaidni -bihttá lea Beaivváš sámi teahter ge neavttašan. Filbmanástin beasai son maid go Ofelaš-filmmas neavttašii noaiddi, ja Áillohačča mii gullat maid juoigamin filmmas, mii ilmmai 1987:s.

Dán govas lea son Kárášjogas ovdalgo dolle Japanii.

Lásságámmi
ARILD MOE / NRK

Valkeapää eadni lei Ivgus Norggas eret. Su áhčči ges Gáresavvona guovllus. Áillohačča 50-jagi beaivái skeŋkii Omasvuona suohkan sutnje eatnama gosa Lásságámmi lea huksejuvvon. Viessu lea huksejuvvon lássá ala gitta mearragáddái.

Lásságámmi vuođđudus hálddaša Áillohačča vuoigŋaduoji ja luoiká maid dálu dáiddáriidda ja dutkiide.

Nils-Aslak Valkeapää (1991)
Per-Ola Utsi

Skábmamánu 26. beaivve 2001 jámii Nils-Aslak Valkeapää Helssegii. Son lei jođus Sápmái maŋŋá go lei leamaš Jápanas. Su eretvádjoleapmi guđii olles Sámi ja su ustibiid máilmmis muđuid lossa morrašii.

Ollugiidda leat su divttat, musihkka, ja dáidda ain dehálaš reaidun sámi gielaid ja kultuvrra seailluheamis.