– Halluun olla enämpi myötä debatiissa

– Mie halluun lisätä meiđän näkyvyyttä kansalisela tasala.

Niin sannoo Kristine Jonas, joka sunnuntaina valithiin Kvääninuoret – Kvenungdommen uuđeksi johtaajaksi. Hän perrii roolin Åsne Kummeneje Mellemiltä, joka ei halunu jatkaat johtaajanna ensi kauđela.

Jonas muistelee ette Kvääninuoret tullee kans tulevaisuuđessa fokuseeraamhaan kväänin kielheen, mutta ette hän itte meinaa ottaat erilaisen roolin johtaajanna ko Kummeneje Mellem.

– Met saatama hyvin olla vähän enämpi aktiivissii debatiissa ja näyttää mitä met meinaama, sannoo Jonas ja ottaa Fosen-assiin esimerkiksi.

Jonas valithiin nuorisojärjestön johtaajaksi vuosimöötissä mikä tänä vuona järjestethiin netissä.

Häyttyy täyttäät isot kengät

Jonaksen jälkhiin hänelä ja Kummeneje Mellemillä oli hyvin aukinainen dialogi sen ympäri ette Kummeneje Mellem ei meinaa jatkaat johtaajanna vuosimöötin jälkhiin. Hän itte toi kan selvästi esile ette hän aikkoo hakkeet johtaajan virkkaa.

– Styyri oon siis tietäny tästä pitkhään. Ja se oon sikkaristi ollu fiini assii heile tiettäät.

Mutta vaikka Jonas oon kauan tietäny ette hän halluu olla Kvääninuorten uusi johtaaja, tiettää hän kans ette uuđela johtaajalla oon iso tie eđessä ette hän saattaa täyttäät johtaajan isot kengät.

Ennen Åsne Kummeneje Mellemiä järjestön johtaajiinna oli Nora Marie Ollila Sandmo, ja jos uusi johtaaja halluu pittäät sen saman aktiviteettitasan, ja saađa aikhaan yhtä paljon assiita ko het, pittää hänen ottaa paljon eđesvastausta, sannoo Jonas.

– Mutta mie tieđän ette minula oon tosi hyvä styyri minun takana ja ette met saatama yhđessä saađa paljon fiinii aikhaan. Siksi mie en ole niin kauheen huolestunnu, sannoo hän kuitenki.

Pressemellingin jälkhiin, jonka Kvääninuoret oon lähättänny NRK Kväänile, järjestöö tullee Jonasin kans johtaamhaan varajohtaajat Vebjørn Vinjar Karvonen og Kaisa Nicolaysen Sundelin. Sofie Kampen ja Henrik Madsen oon taas styyrinjäsenii.

Halluu olla enämpi myötä debatiissa

Kvääninuoret oon saanu paljon aikhaan parin vuođen aikana. Viimi vuona het tulthiin esimerkiksi ulos ensimäisen nuorile tehđyn fraasikirjan kans, ja vuona 2021 järjestö voitti Kieliraatin Kväänin kielipalkinon.

Jonas sannoo ette hän halluu jatkaat työtä kväänin kielen etheen ja pittää sen vieläki järjestön päämoolina, mutta ette hän kans halluu ottaat järjestön enämpi myötä viralishiin debatthiin. Se meinaa ette järjestö tullee tulevaisuuđessa selkäämmin näyttämhään mitä se meinaa.

– Esimerkiksi ette met aktiivisesti valittemma kväänin suomen sijhaan. Se saattaa anttaat meiđän jäsenille turvaa ko het tieđethään mitä met meinaama eri assiitten ympäri.

Hän kans muistelee ette varajohtaaja Vebjørn Vinjar Karvonen oon ennen ollu poliittisesti aktiivinen, ja se saattaa auttaat järjestöö työtelä enämpi poliittisesti. Lisäksi Jonas halluu tehđä järjestön isomaksi.

– Met olema nyt dialogissa LNU:n kans (Norjan lapsi- ja nuorisojärjestöt) joila oon usheita avustusoorinkkii, sannoo Jonas.

Saattaa tulla vaikkee vuosi

Toivo isoman järjestön ympäri ei ole ainua syy miksi järjestö freistaa nyt löyttäät uussii avustusoorninkkii. Jonas sannoo, ette het sai tällä viikola tiettäät ette järjestö ei tule saamhaan avustusta oorningista, josta Kulttuuridirektoraatti otti eđesvastauksen Tromssan ja Finmarkun fylkiltä.

– Siksi met häyđymä nyt hunteeraamhaan uussii tappoi. Se oon avustus jonka met olema saanu joka vuosi.

Jonaksen jälkhiin Kulttuuridirektoraatti oli prioritoinnu muut prosjektit ennen nuorisojärjestöö. Ja sitä ei het ei ollu ođottanheet.

– Nyt meilä oon tyhä net rahat jokka met saama Ruijan kvääniliitolta. Meiđän ekonominen tila oon siksi huonompi ko ennen.

Vuosimöötissä missä Jonas valithiin uuđeksi johtaajaksi, jajethiin kans Kvääninuoret kunniapalkinto. Se annethaan joka vuosi hengele, joka oon oman työn kautta tehny jotaki tärkkeetä nuorile kvääniile. Tänä vuona sen sai tanssaaja ja koreografi Astrid Serine Hoel.

– Kaikki se työ mitä hän oon tehny Kvääniteatterile, ja kunka hänestä oon tullu tunnettu henki ja tärkkee roolimalli kväänin miljööstä. Se tyhä tuntui oikkeelta ette juuri hän sai palkinon tänä vuona.

Tämä oon kolmas kerta ko palkinto jajethiin. Vuona 2021 palkinto meni Elisabeth Stubberudile ja viimi vuona sen sai Helga Vara. Stubberud oon tehny töitä identiteetin ja monikertaisuuđen etheen, ja Vara oon näyttäny suurta intressii kväänin käsitöitä kohthaan.

– Näin met olema olheet vähä erilaisissa teemoissa, sannoo Jonas.