Girjás sámi vuosttaldandáidda

Les på norsk.

Venezia lea dego ieš dan dološ čábbodaga govvádus.

Dáppe sáhttá váccašit seakka gáhttaráiggiid ja rasttildit boares šaldiid gos leat gohtalaš girkut ja renesánsašloahtat maŋŋemaŋŋálaga.

Lea dakkár gávpot gos áigi orro dego bisánan, dego livččii doallame vuoiŋŋahaga gudnejahttin dihte iežas dološ čábbodaga ja hearvásvuođa.

Gávpoga dološ, maŋosgeahčči ja stáhtalaš vuohki ráhkada Venezia duođai gelddolaš kontrástarámman ovtta máilmmi deháleamos dálááigge-dáiddadeaivvadeami olis.

Venezia-biennála lávejit lohkat dáiddamáilmmi stuora olympiáden. Ii gávdno báljo stuorát rápmi dáiddárii go deike beassat mielde.

Biennálas lea viidát kuraterejuvvon váldočájáhus mas leat mielde dáiddárat miehtá máilmmi, ja vel 80 našuvnnalaš paviljonga.

Dálá deaivvadeapmi lea 59. deaivvadeapmi, ja namma lea «The Milk of Dreams».

Botke boarásnuvvan jurddašanvuogi

Juohke háve go vánddardan Giardini-párkkas ovtta našuvnnalaš čájáhusas nubbái, de jurdilan man paradoksála lea go dát njunušlágideapmi min globaliserejuvvon dáiddamáilmmis ain lea organiserejuvvon ná boaresmállet vuogi mielde.

Paviljongat leat dego smávva lanjat mat ovddastit daid iešguđetge našuvnnaid, dego livččii nu mihtilmas erohus ovdamearkka dihte brihttalaš ja fránskalaš dáidagis.

Danne lea nu erenoamáš hávski go Davviriikkat botkejit dán measta boarásnuvvan jurddašanvuogi. Davviriikkalaš paviljonga oainnat ii leat dán jagi várrejuvvon Ruŧŧii, Supmi iige Norgii; dat lea definerejuvvon sámi paviljongan.

Venezia-biennála deháleamos ulbmil lea fáhtet dan olbmo fuomášumi gii vázzá meaddel. Sámi dáiddáriid Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara og Anders Sunna fámolaš ja mihtilmas prošeavttat dahket ge juste dan.

Girjás sámi paviljonga lea ge dat masa čalmmit geassásit measta dakkaviđe go boahtá biennále-báikái. Visot golbma prošeavtta leat iešguđetge ládje sámi álbmoga iešmearridangičču birra.

Eanan oamasta olbmuid

Pauliina Feodoroff lea eret Suoma bealde Sámis. Prošeavttastis son dovddaha morraša vuvddiid dihte mat leat njeidojuvvon.

Filbmainstallašuvnnas čájeha son movt sápmelaččat leat viggan dikšut ja buhttet industrialiserejuvvon vuovdedoalu vahágiid ja háviid. Dat govvida billahuvvon guohtuneatnamiid ja guollejávrriid.

Dás bohtet pragmáhtalaš majoritehtaservodaga ja sápmelaččaid čiekŋalis kulturerohusat ovdan.

Sápmelaččat leat don doloža rájes atnán muoraid ja eatnama árvvus. Lea dološ sámi sátnelásku, ahte eai leat olbmot geat oamastit eatnama, muhto eanan mii oamasta olbmuid.

Feodoroffa mielde lea Suopma dađistaga vuovdán iežas luondduriggodagaid daidda geat leat eanemus mávssu fállan.

Muhto ii leat dát man son deattuha, ii filmmas mii čájehuvvon čájáhusas, ii ge rituálalaš ovdanbuktimis mas son čájeha paviljongas máŋgga geardde čájáhusáigodagas.

Prošeavtta áigumuš lea áimmahuššat dan mii vel lea báhcán; lea dearvvašmuvvama ja ođasmahttima birra.

Ovdanbuktin, mas lea sihke pop-lágan juoigan, dánsun ja ivdnás lávdebiktasat, lea hábmejuvvon dego teatrálalaš rohkosin seanadeami ja gulahallama birra sin gaskka geat gullet eamiálbmogiidda, ja sin gaskka geat eai gula, ja vuvddiid, jávrri, olbmuid ja elemeantasivdnádusaid gaskka.

Fasttes ja čáppa báccit

Máret Ánne Sara, gii lea Finnmárkkus eret, deattuha sullasaš čuolmmaid. Máŋgga jagi čađa lea son láidestan dáiddalaš vuostálastima industriijaáŋgiruššamiid vuostá davvin mat bággejit boazodolliid njuovvat ealuideaset.

Máŋgga prošeavttas geavaha son boazoráppiid gaskaoapmin. Lea áibbas hirpmáhuhtti movt son nagoda ráhkadit dáidagiid mat leat nu fasttit ja seammás nu čábbát.

Su eanemus mihtilmas installašuvnnas paviljongas leat golbma goikan miesi mat heaŋgájit badjálaga dáhkis dego livččii ruohtasteame iešguđetge guvlui. Spirála, mas heaŋgájit guhkes, goike suoinnit ja heavnnisávzzat birastahttet hearkkes elliid, dego suodjaleaddji beassin.

Sápmelaččain ii leat seamma instrumentála oktavuohta elliide go oarjemáilmmis muđui. Boazu ii leat dušše biebmu dahje ruhta.

Boazosápmelažžii lea boazu olu eambbo, dat lea ieš eallin ja boahtteáigi, ja miessi lea maiddái doaivaga mearka.

Máret Ánne Sara leat maiddái ráhkadan čáppa, hámehis bácciid bohccočoavjjis. Dáinna son govvida čoavjedovddu olmmošlaš kompássan; Lea sáhka sápmelaččaid nanu oskkus dasa mii guoská gapmudeapmái.

Sápmelaččaid mielas lea dehálaš geavahit olles dovddavuođu. Maiddái haksin lea fárus Sara dáiddaprošeavttas.

Mánnán vásihii Máret Ánne Sara iežas gievrras, duostilis áhči unnin ja geahnoheapmin go šattai mannat politiijaid lusa, ja vásihii ahte vel su rumašhádja nai rievddai.

Dát lea su inspireren ráhkadit hádjabácci mii čájeha movt hádja muitala makkár dilli mis lea. Dát guoská sihke elliide ja olbmuide. Goappaš báccit heaŋgájit dáhkis luovos boazosuotnanođđun.

Nuppis hakso ráfi ja duhtavašvuohta, ja nubbi fas háisu baluin ja váivahuvvamiin.

Riidu lebbejuvvon govvan

Anders Sunna, gii lea eret Ruoŧa beale Sámis, lea ráhkadan hirpmus govvafriissa grafittimállet njuohtanstiillas.

Viđa monumentála njuohtama bokte govvida son dan vihttalogi jagi go su bearaš lea dorron Ruoŧa stáhta vuostá vuoigatvuođa ovddas beassat joatkit boazodoaluin.

Govaid gaskii leat huksejuvvon hildut, gos leat pearpmat main leat duháhiid mielde juridihkalaš dokumeanttat ášši oktavuođas. Sunna govvaráidu gaskkusta fámolaš muitalusa eiseválddiid fámostallama ja váilevaš ipmárdusa birra sámi álbmoga eallinvuogi ja árbevieruid hárrái.

Lea čielga ja ilgadis govvagiella, gos sápmelaččain leat ivdnás gávttit, ja stáhta ovddasteaddjit ges leat amas ruškesdreassahas byrokráhtat mat muittuhit naziunifoarpmaid.

Garra manifestašuvdna

Sverre Fehna davviriikkalaš paviljonga lea ráhkaduvvon dan dihte vai juohke okta dain rámálmas demokratiijain Ruoŧŧa, Suopma ja Norge besset báitit ja hirpmáhuhttit riikkaidgaskasaš dáiddalávddis.

Lea nanu mearka go dát dál lea nuppástuvvon dakkár lávdin gos sápmelaččat garrasit cuiggodit daid seamma našuvnnaid.

Paviljonga boađáhagas leat riikkaid namat čihkkojuvvon stuora beassebihtáid duohkái, dego deattuhan dihte ahte našuvnnalaš áššit leat šluhttejuvvon dás.

Dađi bahábut billohuvvá dát dehálaš deattuheapmi veaháš dainna go leat válljen ovtta Suoma beale, ovtta Ruoŧa beale ja ovtta Norgga beale sámi dáiddára, mii fas máhcaha min našuvnnalaš fokusii.

Muhto muđui lea unnán moaitámuš čájáhusas mii lea sihke dehálaš, njuorasmahtti ja deaivil, ja mii ii leat soaittáhagas boktán stuora riikkaidgaskasaš beroštumi dál juo.

Loga eanet árvvoštallamiid: