Dá leat Sámi Grand Prix lávlut ja juoigit 2022
Prográmmajođiheaddji guovttos Alexandra ja Fred illudeaba sámi stuorámus musihkkagilvvuide. Deaivva ja gula oassálastiid dás!
Eanet go 30 jagi leat artisttat ja juoigit čoahkkanan Guovdageidnui gilvvohallat Sámi Grand Prixas.
Olles Sápmi beassá mielde doaluide beassášlávvardaga, ja jienastit guhte luohti ja lávlla lea dán jagi buoremus.
Sáddaga láidesteaba Alexandra Rotan ja Fred Buljo, Keiinos, NRK 1:s dii. 19.50.
– Vuorddán stuora feastta, šaddá máilmmi somá. Dan gal fertejit buohkat geahččat, dadjá Alexandra.
– Leat buorit finalisttat dán jagi, sávan ahte gávnnan ođđa SGP-jiellaha, dadjá Fred.
Prográmmajođiheaddjit Fred Buljo ja Alexandra Rotan.
Foto: Edmund Grønmo / NRKDát erenoamáš gilvvut sulastahttet Melodi Grand Prix, muhto leat guovtti oasis:
Lávlut
Instrumeanttaiguin. Alfabehtalaččat:
- Aili
- Elin & The Woods
- Ingá-Máret Gaup-Juuso
- Mirja Palo
- Natalie Carrion
- SOÁ
Juoigit
Instrumeanttaid haga. Alfabehtalaččat:
- Inger Marie Nilut
- Iŋgor Ántte Áilu Gaup
- Johan Anders Bær
- Jörgen Stenberg
- Máhtte Ánte J Sara
- Sara Elvira Kuhmunen
Aili – «Bajimusas» (Rooftop)
Tekst/teaksta + melodi/šuokŋa: Aili Kathrine Wergeland Teigmo, Ilja Eriksson
Kárášjohkalaš Aili Teigmo lea olu jagiid jo almmuhan ja čállán musihka.
Su musihkka lea gehččon badjel 6,1 miljovnna geardde Youtubas. Eanemus leat olbmot geahččan su lávlume Alan Walker «Faded».
SGP-lávddis čájeha Aili ođđa beali alddis, go son lávlu vuohččan sámegillii. Son dadjá ahte musihkka šaddá čábbát ja litnásat sámegillii go eŋgelasgillii.
Aili lea čállán teavstta lávlagii «Bajimusas» iežas vásáhusaid vuođul, maŋŋá go muhtun olmmái su sorddii. Lávlla lea dan birra go beasat eret muhtun dilis mii lea deaddán du.
Elin & The Woods – «Dát vuovdi»
Tekst/teaksta: Elin Kåven
Melodi/šuokŋa: Elin Kåven, Robin Lynch
Elin & The Woods muitit mii MGP-lávddis jagiid 2017 ja 2020. Gii sáhttá vajáldahttit čorvviid maiguin Elin lávkii lávdái?
Elin Kåven ja Robin Lynch leaba goappašagat beroštuvvan luonddus, ja dat boahtá álo ovdan musihkas man soai ráhkadeaba ovttas.
Lei Robin evttohus atnit juoidá luonddus maiddái joavkonamas. Dávjá go leaba bargame, de ferte Elin vuovdái gávdnat vástádusaid iešguđetlágan čuolmmaide.
Ii soaitte nu ártet ahte mii maiddái dál galgat meahccái. Sudno lávlagis «Dát vuovdi» gullat buot sivdnádusaid birra, maid gávdnat vuovddis. Leat go son doppe ipmašat maid eat leat fuomášan ovdal?
Ingá-Máret Gaup-Juuso – «Dovdameahttumii»
Tekst/teaksta + melodi/šuokŋa: Ylva Persson, Linda Persson, Paul Dubrovsky, Ingá-Máret Gaup-Juuso
Ingá-Máret Gaup-Juuso lea árbevirolaš juoigi, geas lea sohka Guovdageainnus ja Eanodagas.
2015:s oassálasttii son juoiganoasis, ja bođii nubbin iežas oappá luđiin.
Ingá-Máret dadjá ahte luohti lea ráhkisvuohta, ja ahte dieinna lágiin lea sápmelaš romantihkalaš. Go son ieš juoigá mánáidis, de juoigá son dan ráhkisvuođa mii sus lea.
Dalle lea lunddolaš ahte luohti lea oassin lávlagis mainna Ingá-Máret gilvala dán jagi. «Dovdameahttumii» lea dan birra ahte eat goassege dieđe makkár vejolašvuođat ihtet eallimis.
Mirja Palo – «Hilla»
Tekst/teaksta + melodi/šuokŋa: Mirja Palo
Mirja Palo lea Aerviesjaevries eret. Dál son vuohččan oassálastá SGP-gilvvuin.
Sámegiella ii leat su vuosttašgiella, muhto juoidá man rávisolmmožin lea oahppan. Mirjá háliida leahkit buorre ovdagovvan iežas mánáide ja earáide.
Son sávvá ahte sáhttá movttiidahttit olbmuid oahppat sámegiela dahje váldit ruovttoluotta giela.
«Hilla» lea metafora ráhkisvuhtii mii mis lea eará olbmuide, lundui ja báikkiide.
Natalie Carrion – «Daelviejïjje»
Tekst/teaksta + melodi/šuokŋa: Natalie Carrion
Natalie Carrion lea Upmis eret, ja son lea šaddan oahpes namma sámi musihkkamáilmmis.
Sutnje lea stuora dáhpáhus searvat gilvvuide, go son ii leat sámegiela hupman mánnávuođas.
Dat goitge ii bisset su lávlut sámegillii, ja sávvá ahte lea vejolaš dahkat dán jus beare duostá.
Diibmá vádjolii eret Natalie áhčči, ja maŋemus jagi lea Natalie olu moraštan ja váillahan su.
Dan gullat maiddái su lávlagis. Natalie lea čállán dan birra go olbmos leat buorit muittut báhcán, maid ii goassege vajáldahte.
Soá – «Áiggi mielde»
Tekst/teaksta + melodi/šuokŋa: Ellinor Skartland, Andreas Gundersen
Sátni soa boahtá portugálagielas ja mearkkaša «čuodjat». Joavkkus leat Ellinor Skartland (Deatnu), David Cariano (Oslo) ja Andreas Gundersen (Deatnu).
Dá lea áibbas ođđa joavku, ja sii leat dušše moddii deaivvadan fysalaččat. Mii beassat buohkat oaidnit go sii vuohččan čuojahit ovttas buot golmmas.
Ellinor lohká iežaset lávlaga dán birra ahte áiggi mielde olmmoš gievru ja viisu. Sii sávvet ahte olbmot ožžot fámuid lávlagis ja háliidit dánsut dasa. Dan goit ieža áigot dahkat beassášlávvardaga!
Inger Marie Nilut – «Ovl' Ovl' Ovlla»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Inger Marie Nilut
Inger Márjjás lea veahá eadnedovdu Sámi Grand Prixii. Son lei okta dain nuorain, geat ledje njunnošis oččodeame dakkár lávddi Guovdageidnui, gos sáhtte ođđa lávlagiid čuojahit.
Diehttelasat searvvai son vuosttaš geardde go lágidedje gilvvuid, ja dalle bođii nubbin ovttas Leif Isak Eidiin.
Oktiibuot lea son oassálastán gávcci geardde ja vuoitán guktii.
Inger Márjái lea dehálaš ahte gulat guđe soga luohti lea, ja guldala dávjá vuorraset olbmuid luđiid go bidjá ođđa.
Nu lea dahkan maiddái dán háve, go bijai luođi iežas villjii Ole Máhttii.
Áilloš – «John Mathias Gaup»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Iŋgor Ántte Áilu Gaup/Áilloš
Iŋgor Ántte Áilu Gaup dahjege Áilloš lea Guovdageainnus eret. Son lea dat, gii lea oassálastán buot eanemus dáin gilvvuin – 15 geardde! Guktii lea son seamma jagi searvan goappašiid osiide.
Áilloš lea guovddáš olmmoš sámi musihkkahistorjjás, ja lea juoigan ja bargan musihkain 70-logu rájes.
Son bargá neavttarin Beaivváš Sámi Našunálateáhteris, muhto mii leat oaidnán su maiddái TV:s ja filmmain. Muittát go su Ofelaš-filmmas?
Dán jagi juoigá son iežas boarráseamos áddjuba, ja luođis beasat dajahusaid ja mohkiid bokte gullat ahte John Mathias lea fales olmmái.
Johan Anders Bær – «Per Heimly»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Johan Anders Bær
Johan Anders Bær lea Kárášjogas ja Máhkarávjjus eret. Son lea olu jagiid bargan árbevirolaš juoigin, muhto lea maiddái váldán luođi ođđamállet hámiide.
1997 lei son vuohččan mielde gilvvuin, ja 2015:s vuittii son juoiganoasi Skomáhkár Ándde -luđiin.
Dán jagi juoigá son govvideaddji Per Heimly. Johan Ánde ja Piera muitaleaba ahte luohti riegádii pubas, dalle go Piera jearralii ii go sáhte sutnje bidjat luođi.
Johan Ánde háliida ahte su olmmái beassá vásihit dan gudni, ahte oažžut luođi.
Jörgen Stenberg – «Skilkedh»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Jörgen Stenberg
Jörgen Stenberg lea ubmisámi juoigi, ja lea eret Máláges. 1995:s gilvalii son vuohččan, ja lei vuosttaš lullisámi guovllus gii searvvai gilvvuide. Son lea vuoitán juoiganoasi 2014:s Nelja luđiin.
Luohti, mainna dán jagi searvá, lea dan morraša birra man vásiha go bargá boazodoalus.
Su guohtuneatnamiin leat gávcci iešguđet guovllu gosa leat ceggen bieggafápmorusttegiid. Lassin leat vel 15 boares ja guokte ođđa ruvkke.
Jörgen dovdá olu suhtu, balu ja ráfehisvuođa boazobargin. Mii beassat hui lahka dáid dovdduid, go juoigá iežas vássán-, dálá- ja boahtteáiggi.
Máhtte Ánte J Sara – «Sildda áldu»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Máhtte Ánte J Sara
Máhtte Ánte J. Sara lea Guovdageainnus eret, ja oassálastá goalmmát geardde juoiganoasis. Diibmá juoiggai son iežas eamida ja vuittii.
Máhtte Ánte bargá bohccuiguin, ja su geasseorohat leat Silddas, Láhpi suohkanis. Dán jagi searvá son luđiin Sildda áldu.
Luohti bođii dalle go son lei okto ealloravddas, ja sutnje badjánii erenoamáš dovdu go lei áibbas jaskat.
Sara-Elvira Kuhmunen – «Čuvggodit»
Melodi/bidjan + tekst/dajahusat: Sara Elvira Kuhmunen
Sara-Elvira Kuhmunen lea Johkamohkis eret.
Son jođiha nuoraid organisašuvnna Sáminuorra ja áŋgiruššá ovddidit sámi vuoigatvuođaid. Son háliida ahte Ruoŧa eiseválddit rievdadit oainnuideaset ja dohkkehit sápmelaččaid álgoálbmogin.
Dát nuorra juoigi lea máŋgii almmolaččat rohttehan luođi. Earret eará 60.000 olbmo ovddabealde Stockholmas, dálkkádat-streaikkas «Fridays for future».
Su luohti «Čuvggodit» heive hui bures dál giđa bealde, go Sara Elivra juoigá dan go seavdnjadas čuvggoda.
