Hopp til innhold

Vuittii giellabálkkašumi

Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá, Karen Marie Eira Buljo, oaččui Sámedikki giellamovttiidahttin bálkkašumi.

Aili Keskitalo ja Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá (Karen Marie Eira Buljo).

DIPLOMA JA RUHTA: Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá illuda go oaččui giellabálkkašumi. Bálkkašupmi lea 50.000 ruvnno ja dáiddadiploma. Duogábealde lea Sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Foto: Liv Inger Somby / Sametinget

– Lean nu giitevaš, in lean dán gal vuordán. Munnje lea nu movttiidahtti ja illudahtti ahte illá leat sánit dan čilget, lohká Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá.

Stuorra mojiin válddii son vuostá bálkkašumi Sámedikki dievasčoahkkimis Kárášjogas.

Giittán min ovddit buolvvaid, geat min leat oahpahan, logai sártnistis.

Eira Buljo lea Guovdageainnus eret. Son lea earret eará buvttadan máŋga oahppogirjji.

Sámis dáidet ollugat dovdat su áŋgiris servvodatberošteaddjin. Árbevirolaš máhttu lea fáddá mas son erenoamážit berošta.

Eallinagi áŋgiruššan

Sámediggepresideanta dat geigii giellamovttiidahttin bálkkašumi Gáre Márjái.

Aili Keskitalo deattuha ahte eallinagi áŋgiruššama dihte oažžu son dán bálkkašumi.

Aili Keskitalo

ADDÁ VIIDÁSET: Gáre Márjá lea árbediehtti gii lea olles eallináiggi geavahan addit viidáset ja gaskkustit árbevirolaš máhtu mánáide, nuoraide ja earáide, lohká sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Foto: Sametinget

– Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá lea iežas bargguid bokte čilgen sámi árvvuid, árbevieruid ja movt dat leat čadnon gillii. Dán son lea dahkan vuollegašvuođain ja ráhkisvuođain sámegillii ja sámi kultuvrii, dadjá Keskitalo.

– Beasan miehtebiggii bargat

Giitosártnistis Sámediggái muittuhii bálkkašumi vuoiti ahte dáruiduhttima geažil leat sámi giellageavaheaddjit gierdan garra vuostehágu.

Son lea giitevaš go stuorraservvodagas ge lea áddejupmi dasa ahte sámegiella lea riggodahkan ja ferte seailluhuvvot.

– Dáruiduhttin lea nu garrasit váikkuhan sámi servvodaga, ja guhká lei dego vuostebiggii bargat. Dál dovddan ahte beasan miehtebiggii bargat, ja olbmot háliidit oahppat sihke giela ja dan mii birastahttá giela, lohká son.

Sámegiella lea goit su váimmu láhka buot doaimmain árgabeaivvis, dovddaha Eira Buljo.

– Giella lea čadnon bargguide, ja min barggut ges čadnon eatnamiidda, dálkkiide ja čázádagaide, dadjá Eira Buljo.

Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá/Karen Marie Eira Buljo

SÁMEGIELAS LEA ÁRVU: Jusse Juhán Niillasa Gáre Márjá lea ilus go sámi servvodat lea fuomášan sámegiela árvvu.

Foto: Liv Inger Somby /Sámediggi

čihččet vuoiti

Dán giellabálkkašumi oažžu olmmoš gii lea bidjan ollu návccaid nannet, ovddidit ja seailluhit sámegiela.

Bálkkašupmi juhkko juohke njealját jagi ja Sámediggi oaččui 8 evttohusa bálkkašupmái dán jagi.

Sámi giellaráđđi dat ásahii giellamovttiidahttinbálkkašumi jagi 2000. Dan maŋŋel lea Sámedikki giellastivra ja sámediggeráđđi juolludan bálkkašumiid.

Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašumi ovddeš vuoitit leat:

  • Divttasvuona váhnenjoavku 2000:s
  • Skániid giellajoavku 2001:s
  • Harry Solhaug Gáivuonas 2002:s
  • Sagka Stångberg Deartnás 2009:s
  • Iŋgor Ántte Ánte Mihkkal/Ánte Mikkel Gaup 2013:s.
  • Jane Astrid Juuso Unjárggas 2017:s

Bálkkašupmi lea 50.000 ruvnno ja dáiddadiploma, man dáiddár Kamilla Triumf lea hábmen.

Korte nyheter

  • Eai dieđe manin luosaid gođđu ii lihkostuva Nuorta-Finnmárkkus

    Norgga luonddudutkaninstituhta dutki Morten Falkegård lea fuolas Nuorta-Finnmárku luossanáliid gođu lihkostuvvamis. Gođđu lea leamašan vássán jagiin hui heittot, muhto sii eai dieđe manin, muitala Falkegård.

    Son joatká, ahte ovdamearkka dihtii Deanočázadahkii leat gorgŋon vássán jagiid uhcán luosat, go buohtastahttá 1990-logu álgui. Ja healkkehahtti unnán smávva luosat leat gorgon čázadahkii. Dál go ii leat luossabivdu Deanočázadagas, de sii eai dieđe mo smávva luosaid dilli lea doppe.

    Sullasaš dilli lea maid eará Nuorta-Finnmárku jogain, muhto son lasiha, ahte riddoguovlluin soaitá leat juoidá dahkamuš gođu lihkustuvamis.

  • Bolesat duoguštedje guokte vuodjinkoartta mannan ija  

    Bolespatrulla duoguštii mannan ija guokte vuodjinkoartta Kvaløyslettas. Goappašagat vujiiga menddo garra fárttain. 20-jahkásaš dievddu vuodjinkoarttas ledje juo dan mađe olu merkejumit, ahte dat bolesat duoguštedje dan. Nuppi nuorra dievddus duoguštuvvui smávva mohtorsihkkela vuodjinkoartta. Boles álggaha ovdadutkamuša dáhpáhusa olis.

  • Norgga bohccot báhcet Ruošša beallái

    Bieđganan rádjaáiddi geažil Norgga beale bohccot mannet Ruošša beallái. Juos bohccot eai boađe iehčanassii ruovttoluotta, de dat báhcet dohko ja boazoeaiggádat eai sáhte viežžat daid ruovttoluotta. Dán čállá Aftenposten.

    Rádjakomissára Jens-Arne Høilund dadjá aviisii, ahte sis leat dihto báikkiin stuorra váttisvuođat rádjaáiddiin.

    – Mii eat lea ožžon viežžat bohccuid guovtti ja bealle jahkái, dihtoláhkái dát lea várra mearka, dadjá Høilund.

    Komissára mielde Ruošša bealde ii leat lea boazodoallu, nappo doppe leat buorit guohtuneatnamat.

    Reinsdyr beiter på innmark
    Foto: Fylkesmannen i Finnmark