NRK Meny
Normal

Omasvuonas: Váhnemat váidalit fylkkamánnii go mánát eai beasa vuodjat

Vánhemat Háhtta vuođđoskuvllas váidalit dan Romssa fylkamánnii go Omasvuona suohkan ii šat atte vuojadanoahpahusa dán jagi.

Tomt basseng Storfjord, Rita Lofthus

EAI BEASA VUOJADIT: Háhta skuvlla rektor Rita Lofthus lea iežaset skuvlla guoros vuojadanáldasis, mii ii šat galgga geavahuvvot dán jagi.

Foto: Marita Bolle Andersen / NRK

Omasvuona suohkan lea jahkái heaittihan vuojadanoahpahusa, ja dan eai dohkket Háhta (Hatteng) vuođđoskuvlla váhnemat.

Suohkanstivra mearridii diibmá, ahte buot luohkkát vuođđoskuvllas, earret 10. luohká, eai oaččo vuojadeami jagis 2015.

Dát rihkku oahpahuslága, oaivvildit vánhemat ja áigot váidit Fylkamánnái.

– Váivves dilli

Háhta skuvlla rektor, Rita Lofthus, mielas leat boahtán váivves dillái go eai sáhte addit vuojadanoahpahusa oahppiide go suohkanis lea heajos ekonomiija.

– Buoremus livččii jus mánát beasašedje vuojadit vahkkosaččat, oaivvilda Lofthus.

Olu suohkanat rahčet heajos ekonomiijain ja dávjá gáržžidit fálaldagaid heajut joavkkuide go galggašedje seastit ruđa.

Omasvuona suohkan lea ROBEK-listtus, ja leat luoikkahan máŋga miljon ruvnnu bálkágoluid máksit. Suohkanat mat leat dán listtus šaddet fylkamánni hálddahusa vuollái, ja eaige sáhte ieža ovdamearkka dihtii loana váldit ovdalgo fylkamánni dan dohkkeha.

– Galmmas oahppolanjain

Omasvuonas árvaledje maid vuolidit temperatuvrra luohkálanjain vai seasttášivčče ruđa, muhto dán árvalussii gal ii miehtán suohkanstivra.

Julia Sofie Sørum Bjørklund

Skuvllas lea galmmas. Danne eai berrešivčče gal geahpedit lieggasa, oaivvilda oahppi Julia Sofie Sørum Bjørklund.

Foto: Marita Bolle Andersen / NRK

– Mii dovdat ahte skuvllas lea galmmas, ja dovdat dán erenoamážit go leat feaskáris. Oahpaheaddjit dáhttot min gárvodit buorebut vai eat galbmo, muhto eat han mii beasa leat olgobiktasiiguin luohkálanjas, čilge oahppi Julia Sofie Sørum Bjørklund.

Maiddái skuvlla oahppiidráđi jođiheaddji, Johan Edvard Gamst-Eriksen, lea vuohttán suohkana heajos ekonomiija.

– Eat oaččo báljo liánttaid ja feaskáris lea čoaskkis, muitala Gamst-Eriksen.

Vánhemat atnet sakka unohassan go suohkan gáržžida oahpahusa ja danne váidalitge mearrádusa Romssa fylkamánnii.

– Mii eat dohkket dili. Go suohkan heaittiha vuojadanoahpahusa, de rihkku dát oahpahuslága dadjá Háhta skuvlla vánhemiid bargolávdegotti jođiheaddji Dag-Frode Fagerli.

– Mii eat leat beassan váikkuhit guđege láhkái mo dán ášši leat meannudan, cuiggoda son.

– Eai rihko oahpahuslága

Eivind Bratsberg

Omasvuona suohkan ii rihku oahpahuslága jus heaittihit vuojadeami jahkkái, lohká Romssa fylkka sadjásaš skuvladirektevra, Eivind Bratsberg.

Foto: Elise Holdal / NRK

Sadjásaš oahpahusdirektevra Romssas, Eivind Bratsberg, dadjá ahte fertejit dáhttot Omasvuona suohkanis čilgehusa jus ožžot váidaga vánhemiiguin.

Oahpahuslágas boahtá ovdan, ahte go oahppit gerget njealját luohkás de sii galget leat oadjebasat čázis. Go gerget čihččet luohkás de galget máhttit sealge- ja čoavjevuodjama ja go logát luohkás gerget de galget máhttit vel gádjut earáid čázis.

– Omasvuona suohkan ii rihku oahpahuslága jus eai atte vuojadeami ovtta jagi, jus fal oahppit máhttet dan mii gáibiduvvo njealját-, čihččet- ja logát luohkás ja sis lea vuojadeapmi juohke dásis, čilge Eivind Bratsberg.