NRK Meny
Normal

Suoma Ålánddas eai oaččo suomagiela oahppat

Vaikko Ålánda gullá Supmii, de lea ruoŧagiella mii oktoráđđe, suomagiela fertejit ruovttus oahppat.

Peter Lindbäck

Suomagielagiin eai leat obage gielalaš vuoigatvuođat Ålánddas, vaikko suolu gullá Supmi.

Foto: Heaika Skum / NRK

Ålándda lea geasseparadiás Suomas, gos olmmošlohku duppalastojuvvo geasset, danin go dohko bohtet nu ollu turisttat. Sullo bistevaš olmmošlohku lea dál sullii 29 000, ja oaivegávpot lea Mariehamn. Sullo áidna almmolaš giella lea ruoŧagiella.

Ålándda iešstivrenráđđehus dat lea mearridan ahte Supmii gullevaš sullos, Ålánddas, eai leat suomagielagiin makkárge gielalaš vuoigatvuođat.

Sullo 29 000 olmmošlogus leat sullii 4% suomagielagat, muhto ii Iešstivrenráđđehusas oba sániinge namut gielalaš vuoigatvuođaid. Dan muitala Ålándda Eanadatráđđehusa ovttaiduhttinovddasteaddji, Johanna Fogelström-Duns.

Johanna Fogelström-Duns

Ålándda Eanadatráđđehusa ovttaiduhttinovddasteaddji, Johanna Fogelström-Duns

Foto: Heaika Skum / NRK

Son dadjá ahte Ålándda vuođđolága bakte dat lea mearriduvvon ahte Ålándda áidna giella lea ruoŧagiella, ja mearkkaša ahte suomagielagiin eai leat makkárge gielalaš vuoigatvuođat Ålánddas. Lasiha vel ahte sáhttá nu dadjat ahte suomagielagat leat unnitlohku unnitloguid gaskkas.

Seamma árvu go vierisgielain

Suoma stáhta leanahoavda Ålánddas, Peter Lindbäck, dadjá ahte suomagielas lea sullii seamma árvu go ránskkagielas ja duiskkagielas.

– Suomagiela sáhttet ruovttus ieža oahppat. Buot Ålándda skuvllain besset oahppat suomagiela ja kultuvrra birra, muhto eai oaččo gal giellaoahpahusa, dadjá Lindbäck

Beaivválaččat luoikkahit suomagielat girjjiid

Mariehamn girjerádjosis muitalit ahte beaivválaččat fitnet olbmot girjerádjosis geat luoikkahit suomagielat girjjiid. Mariehamn drošševuoddji, Susanne Blomqvist lohka iežas hupmat suomagiela, eaŋgalasgiela ja ruoŧagiela.

Eará ládje oahppat giela

– Go mun álgen skuvlii de gal in obage doppe ožžon oahppat suomagiela, muhto dušše ruoŧagiela, ja goalmmát klássa rájes eaŋgalasgiela. Dan giela mun mánnán ohppen go stohken suomagielat mánáiguin, ja rávisolbmo agis ges ohppet iežas bargoustibiiguin, ja go gehččen suomagielat TV-filmmaid, muitala Susanne Blomqvist.

Ii dohkkehan gullevašvuođa supmi

Ålands selvstyre

Dát visti lea Ålándda iešstivrenráđđehusa doaibmadállu.

Foto: Heaika Skum / NRK

Ålánddas eai leat goassege ollásit dohkkehan ahte sii sirdojuvvojedje Suoma stivrejumi vuollái, ja 1967 ceggejuvvui muitogeađgi mas lei čuovvovaš teaksta:

"Iešstivrejumi vuođđu dahkkui borgemánu 20.beaivvi 1917, dalle Ålándda suohkaniid sáttaolbmot juste dan báikkis gáibidedje ahte Ålánda fas galggai máhcahuvvot Ruoŧa stivrejumi vuollái. Jitnosit dat galgá Ruoŧagiella dáppe gullot."

Mákset vearu Supmii

Dalle go mieđihuvvui iešstivrejupmi Ålándii, de seammás mearriduvvui ahte suolu galggai bissut suoma guovlun. Suoma stáhtaámmáhis leat kantuvrrat Ålánddas, gos earret eará gávdnat vearroossodaga, tuolloossodaga jna.

Lindbäck muitala ahte Ålándalaččat mákset vearu supmi, ja oasi dan vearus mii máksojuvvo Supmi, suoma stáhta fas máhcaha ruovttoluotta Ålándii.

Sáhtášii sámiide maid sullasaš iešstivrejupmi

Ålándda sullasaš iešstivrenmodealla sáhtášii mieđihuvvot sápmelaččaide. Nu dadjá Suoma leanahoavda Ålánddas, Peter Lindbäck

– Ii dárbbaš eará go historjjá lohkat movt sápmelaččain máŋggaid čuđiid jagiid badjel leat rievidan sihke duon ja dán. Nu movt mun oainnán dán, de sáhtášii sámiide mieđihuvvot sullasaš iešstivrejumi go maid Ålándalaččaide lea mieđihuvvon.

Geahča TV-jearahallama dás:

Vaikko Ålándda suolu gullá Supmii, de lea Ålándda iešstivren- ráddehus mearridan dan ahte suomagielagat eai beasá oahppat iežaset eatnigiela skuvllas.