Smávvagielat vuoittáhallan girjjálašvuođabálkkašumi juohkimis

Vuosttaš geardde go sámi giellaguovllu girji evttohuvvui Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái, lei jagi 1981 go Gáivuotnalaš, Idar Kristiansen, lei evttohuvvon "stiene fører til havet" girjjiin.

Karen Anna Buljo

Vaikko sámi gierječállit eai olahan davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi, de doalut leat dehálačča sámi girjjálašvuhtii, dadjá Sámi girječállit Searvvi jođiheaddji, Karen Anne Buljo.

Foto: Bjørnar Johansen

Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašupmi ásahuvvui jagi 1962, ja dalle vuittii ruoŧa girječálli, Eyvind Johnson bálkkašumi girjjiin "hans nådes tid". Dán mánu vuosttaš beaivvi juhkkojuvvui girjjálašvuođa bálkkašupmi 54. Geardde.

Stiene fører til havet

Første samiske bok som ble nominert til Nordisk Råds litteraturpris i 1981, var Idar Kristiansens bok, stiene fører til havet.

Foto: Sonja Siltala / Finnmarksbiblioteket

Vuosttaš geardde go sámi girji lei mielde Davviriikkaid Ráđis girjjálašvuođa bálkkašumi gilvvus lei 35 jagi maŋŋil go bálkkšupmi vuosttaš geardde geigejuvvi. Jagi 1981 lei Gáivuona girječálli, Idar Kristiansen, evttohassan girjjiinis, "stiene fører til havet".

Njealje jagi maŋŋil ges lei nubbe sápmelaš guhte lei nammaduvvon, namalassii Hans Aslak Guttorm girjjiinis "Golgadeamen". Eaba goabbáge dalle ii fasken bálkkašumi. Dan dagai Áillohaš, girjjiinis beaivvi áhčážan go son jagi 1991 vuosttaš sápmelažžan oaččui Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi.

Smávvagielaid girjjit eai ceavzze

Go geahččat makkár riikkat dávjjimusat leat ožžon Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođabálkkašumi, de loguin boahtá ovdan ahte Ruoŧa girječállit leat buot dávjjimusat ožžon bálkkašumi, 16 geardde. Maiddái dán jagi oaččui Ruoŧa girječálli davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi. Norgga girječállit leat nubbin dávjjimusat ožžon bálkkašumi, 12 geardde.

Buot vuolimusas lea Sápmi, go dain 54 jagis go bálkkašupmi lea juhkkojuvvon, de lea sámi girjii oktii fasken bálkkašupmi. Fearsulluid girječállit leat guktii fasken bálkkašumi.

Okta girji ja okta jietna

- Sámi Girječállit Searvi beassá evttohit dušše ovtta girjji, nu movt earáge unnitlogugielagat besset dahkat. Dán ovtta girjji mielde beassá okta jurymiellahttu čuovvut loahpalaš jienasteapmái. Dán muitala Sámi Girječállit Searvvi jođiheaddji, Karen Anne Buljo.

Stuorit riikkat, nugo Ruoŧŧa, Norga, Suopma ja Dánmárku, besset evttohit guokte girjji guhtege, ja daid girjjiid mielde čuvvot guokte jurymiellahtu loahpalaš jienasteapmái, muitala Sámi girječállit searvvi jođiheaddji.

Gielalaš hástalusat

Buljo dadjá ahte dasa lassin leat dán velá gielalaš hástalusat. Čáppagirjjálašvuohta mii evttohuvvo, ferte dasto jorgaluvvot ovtta daid eanetlohkogielaide, ja muhtomin doama-doama maŋŋil go girji lea dohkkehuvvon vai eanetlohkoriikkaid girjeárvvoštallit galget máhttit lohkat ja árvvoštallat unnitlohkogieldagiid girjjiid.

Sámi kulturperspektiivvas

Sámi girječállit čállet girjjiid iežaset dahje sámi kulturperspektiivvas, ja jus girjeárvvoštallit eai ipmir eaige dovdda sámi kultuvrra, de girjji sisdoallu ii čielgasit boađe ovdan árvvoštalliide. Dása lassi lea maiddái nu ahte go hoahpus šaddet jorgalit girjjiid, de eai dáidde álohii doarvái bures nagodit jorgalit čáppegirjjálašvuođa beliid dan gillii masa jorgalit, dadjá Buljo.

Ávkkálaš beaggimii

Sámi Girječállit Searvvi jođiheaddji lohka ávkin searvat Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi gilvvuide, vaikko sámi girjjit eai vuoitte. –Dat dagaha ahte sámi girjjálašvuohta ihttá oidnosii, ja dát lea hui stuorra doalut gos leat ollu olbmot, ja doppe besse návddašit daid girjjiid mat leat evttohuvvon girjjálašvuođa bálkkašupmái.

-Go dákkár doaluide searvat, de sámi girječállis lea vejolašvuohta ollet dobbeliidda lohkiide iežas dáidagiin, go maid muđui nagodivččii, dadjá Karen Anne Buljo.

Áibbas nanu vuoitu

-Go dán beali atná muittus, de sáhttá lohkat ahte Áillohaš, go son 1991 vuittii davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi, de ferte lohka ahte lea áibbas, áibbas nanu vuoitu, go son han dainna ovttain lahtuin, ovttain bileahtain nagodii vuoiti Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi. Buljo dadjá ahte ferte gal de mieđihit ahte Áillohačča girjjis ferte leat leamašan áibbas earenoamáš kvaliteahta go juo nagodii vuoitit.

Jagi 2016 sámi evttohasat

samiske forfattere

Biret Maret Hætta, Mary Ailonieida Somby, Sara Margrethe Oskal nieiddainis, ja su nieida Elle Sárá Oskal girjjálašvuođa riemuid Københamnas Danmárkkus.

Foto: Johan Ánte Utsi / NRK

Dán jagi Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi evttohasat ledje Sara Margrethe Oskal girjjiinis "savkkuhan sávrri sániid", ja Marry Ailonieida Somby ja sárgunčeahppi Biret Máret Hætta evttohuvvon girjjiin Čerbmen Bizi, girdipilohtta.

Go dál sámi girjjit eai olahan bálkkašumi vuoittu, de lea Nils Aslak Valkeapää, dahje Áillohaš dán ain áidna sámi girjjálašvuođa bálkkašumi vuoiti.

Unnitlohkogielid evttohasat

Jagi 1962 rájes lea Davviriikkaid Ráđđi jahkásaččat juohkán Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi ovtta davviriikkaid gielaide čállojuvvon girjjálašvuhtii. Álggu rájes, jagi 1962, leat evttohuvvon guokte girjji juohke davviriikkain, Dánmárkkus, Suomas, Islánddas, Norggas ja Ruoŧas.

Jagi 1985 rájes šattai maiddái vejolašvuohta jahkásaččat nammadit ovtta girjji Fearsulluin, Kalaallit nunaat ja Sámis Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái.

Davviriikkaid Ráđi girjjalašvuođabálkkašumi sámi evttohasat:

Nominasjoner fra det samiske språkområdet

1981

– Idar Kristiansen for Stiene fører til havet

1985

– Hans Aslak Guttorm for Golgadeamen (Drivgarnfiske)

1987

– Rauni Magga Lukkari for Losses beaivegirji (Mørk dagbok)

1988

– Nils-Aslak Valkeapää for Ruoktu váimmus (Viddene inne i meg)

1990

– Nils-Aslak Valkeapää for Beaivi, áhcázan (Solen, min far)

1991

– Nils-Aslak Valkeapää for Beaivi, áhcázan (Solen, min far) (Dán jagi vuoiti)

1993

– Synnøve Persen for Biekkakeahtes bálggis (Vindløs sti)

1998

– Ristin Sokki for Bonán bonán soga suonaid (Jeg tvinner tvinner slektas sener)

2001

– Rose-Marie Huuva for Galbma rádná

2002

– Kirsti Paltto for Suoláduvvon (Det tapte)

2004

– Inger-Mari Aikio-Arianaick for diktsamlingen Máilmmis dása (Fra verden og hit)

2006

– Jovnna-Ánde Vest for romanen Arbbolaččat 3 (Arvingene 3)

2007

– Sigbjørn Skåden for diktsamlingen skuovvadeddjiid gonagas (Skomakernes konge)

2008

– Synnøve Persen for diktsamlingen Meahci šuvas bohciidit ságat

2011

– Kerttu Vuolab, for romanen Bárbmoáirras (Paradisets stjerne)

2012

– Rawdna Carita Eira for diktsamlingen ruohta muzetbeallji ruohta (løp svartøre løp), 2011

2013

– Sollaug Sárgon, for diktsamlingen Savvon bálgáid luottastit

2015

– Niillas Holmberg for amas amas amasmuvvat, diktsamling

2016

– Sara Margrethe Oskal for savkkuhan sávrri sániid, diktsamling