– Lean de go golli gávdnan

Anárlaš Pauli Saijets ii leat goassige beassan oahpásmuvvat iežas máttarádjáin. Ii ovdal go burgigođii luohtearkiivvaid, go de son gávnnai su luođi.

Pauli Saijets čuojha njálbmefidjola

OĐASMAHTTÁ: Pauli Saijets geahččala ođasmahttit jávkan livđđiid njálbmefidjoliin.

Foto: Harry Johansen / NRK

– Šadden issoras buorre millii go gávdnen máttarádjá, Lusme-Piäkká, livđe.

Su máttaráddjá elii jagiid 1854-1945, ja Pauli ii leat goassige oaidnán su eará go govas.

– Livđđe bokte mun lea beassan oahpásmuvvat sutnje, illuda Pauli, gii lea studeantta Sámi Musihkkaakademiijas Ohcejogas.

Jávkosis 50 jagi

Livđet lea doliin šaddan earrát eará improvisašuvnna bokte luonddus jođidettiin, ja sáhttá maid govvádallat olbmo sániiguin.

Dát anáraččaid juoigansuopman dahje musihkkaárbevierru elii velá 1900-logu álggus, muhto lea leamaš jávkosis dahje vajálduvvan 1970-vuođđologu rájes.

– Livđđet addet midjiide ollu historjjálaš dieđuid. Danin dan fas ealáskahttit, lohká Pauli.

ČUOJAHIT: Musihka akademiija čuojahit ovttas. Govven: Harry Johansen

Rektor rábmo studeanttaid

Sámi Musihkkaakademiijas leat dál guhtta oahppi.

– Skuvlla deháleamos ulbmilin lea ealáskahttit sámi árbevirolaš vokálamusihka šlájaid ja addit dáiddu oarje-máilmmi musihkas, čilge jođiheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

Sámi Musihkkaakademiija studeanttat hárjehallamin

HÁRJEHALLET: Studeanttat hárjehallet ovttas juohke beaivve.

Foto: Harry Johansen / NRK

Son lea hui ilus go studeanttat ealljáruššet livđe-árbevieru dihtii.

– Sii ožžot buoret iešdovddu go gávdnet dákkáraš oktavuođaid iežaset máttuiguin, Näkkäläjärvi-Länsman čilge.

Burget luohtevuorkkáid

Álggos studeanttat vuos guorahallet iežaset ruohttasiid. Dasto geahččalit jearahallamiid bokte gávdnat sogaid luđiid, mat leat leamaš jávkosis.

Sámi Musihkkaakademiija

DOLOŠ SKUVLLAVIESSU: Sámi Musihkkaakademiija lea ásahuvvon Ohcejoga dološ skuvllavissui, mii lea huksejuvvon 1929:s.

Foto: Harry Johansen / NRK

Dán oktavuođas studeanttat gártet maid burgit vuorkkáid veahá gosge, ii ge dat leat álo nu álkes bargu.

– Dávjá dat gáibida oalle ollu roahkkatvuođa studeanttain. Muhto go vuos besset johtui, de gal jorragoahtá dego muohtaspábba ja diehtu dađistaga lassána, rektor čilge.

Risttalašvuohta jávkadii kultuvra

Anna Näkkäläjärvi-Länsman lohká váttisin diehtit manne dát árbevierru lea leamaš jávkosis ja vajálduvvan. Muhto navdá assimileren- dahje suomaiduhttinpolitihka ja risttalašvuođa leat stuorámus sivvan dasa.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sámi Musihkkaakademiija jođiheaddji

OHCALA EAMBBO OHPPIID: Jođiheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman guhte dá bagadallá ohppiid, doaivu oažžut ohppiid juohke guovllus Sámis.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

– Risttalašvuođa jurddašanvuohki han lei ahte livđen ja juoigan lei suddu, čilge Näkkäläjärvi-Länsman.

Muhto áigi lea rievdan.

Livđe attii liegga dovdduid

Studeanta Heli Aikio lea duhtavaš go beassá oahpásmuvvat iešguđet guovllu luđiide ja livđđiide. Songe lea gávdnan máttuid livđđe.

– Liegga dovddut badjánedje, muitala Heli.

Heli Aikio livđe

LIEKKUS: Heli Aikio oažžu liekkus dovddu go dál beassá livđet máttarmáttuid livđđe.

Foto: Harry Johansen / NRK

Dat lea su áhči áhku čeazi, Jááku Vuoli Matti, livđe, guhte elii jagiid 1858-1931.

– Livđema sániid bokte mun sáhtán govvádallat ja árvidit makkár olmmoš son lea leamaš. Seammás dat addá maid dehálaš dieđuid dalá servvodaga birra, lohká musihkkastudeanta Heli Aikio.

Sámi Musihkkaakademiija mii lea doaibman 2015 rájes, lea dássážii ruhtaduvvon prošeaktaruđaiguin.

– Skuvla bidjá dál ollu fámuid dasa ahte oažžut bissovaš ruhtadeami vai buorebut sáhttit rekrutteret oahppiid miehtá Sámi, čilge jođiheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman.