– Sámemišuvdna rihkku olmmošvuoigatvuođaid

Ovddit sotnabeaivvi dat Kárášjoga suohkanbáhppa, Franziska Förster, galggai doallat ipmilbálvalusa Láhpoluobbala kapeallas Guovdageainnu suohkanis.

Dan son ii beassan, go iežas hoavddas oaččui dieđu ahte dan son gal ii ožžon dahkat dan dihte go lea nissonolmmoš.

– Olmmošvuoigatvuođat rihkkojuvvojit

Sámi nissonforuma stivralahttu Gudrun Eliissá E. Lindi dadjá ahte mii doaivut ahte nissonolbmuin Norggas leat dievaslaš olmmošvuoigatvuođat, muhto nu ii leat, ja dan duođašta dát ášši.

Son dadjá ahte dát ášši duođašta ahte nissonolbmuid vejolašvuođat ja vuoigatvuođat gáržžiduvvojit servodagas. Dan son, nu movt earát ge, imašta, dadjá Lindi.

Hástala ságastallama

Gudrun E. Lindi gal lohká vuordit ahte ášši loktejuvvo vealahanáittardeaddjái, ja ahte dát ášši vuolggaha servodatdigaštallama.

– Dán ášši gal eai sáhte Finnmárkku proavás, bisma, searvegoddi iige girku hilgut, ja fertejit dan dihte dán váldit siskkáldas digaštallamii, dadjá Lindi.

Son maiddái čujuha riikkaidgaskasaš lágaide, maiddái ON oktavuođas, mat galget eastadit dán lágan vealahemiid.

Olmmošvuoigatvuođat buohkaide

Lindi hástala maiddái ášši guoddalit dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjái. Son dadjá maiddái lunddolažžan ahte Sámediggi ja Gáldu bargagoađášedje dáinna áššiin, danin go dat leat sámi servodaga vuoigatvuođaovddideaddjit.

– Áigi lea láddan buohkaide mieđihit dievaslaš olmmošvuoigatvuođat, eatge dákkár dilis ovddasguvlui eallit, dadjá Gudrun Eliissá E. Lindi.

Boaresáigáhaš servodat

Sáráhkká sámi nissonorganisašuvnna jođiheaddji, Berit Louise Utsi, dadjá ahte Sámemišuvdna orru bázahallan, go eai oro joavdan nu guhkás iežaset barggus ahte dohkkehit nissonolbmuid ja dievdduid dásseárvosažžan.

Utsi lohka ahte sii orrot čuovvumin ain dološáigáhaš servodaga go dalle han lei nu ahte dievdoolbmot dat ledje njunnošis.

– Sámemišuvnnas gal lea dás buoridanmunni, dadjá Sáráhkká sámi nissonorganisašuvnna jođiheaddji.

– Ii mihkke dahkamušaid vealahemiin

Norgga sámemišuvnna beaivválaš jođiheaddji Roald Gundersena lohká ahte sis ii leat mihkkege nissoniid vuostá, muhto ahte dát lea oskkuášši. Sámemišuvnna ovddasta dan árbevirolaš girkooainnu, ja sin riikkastivra lea mearridan ahte sis eai galgga ipmilbálvalusat fárrolaga nissonbáhpaiguin ja báhpaiguin geat dorjot dan ođđa oahpa náittosdili birra

– Lea oskkufriddjavuohta ja lea dehálaš ahte dan beassá doalahit.

Gundersen čujuha dásseárvoláhkii, gos lea spiehkastat oskkuservodagaid siskkáldas diliide, mii mearkkaša ahte lea lohpi meannudit nissoniiguin ja dievdduiguin goabbatládje, nu guhká go dat vuolgá oskkus.

– Mii eat rihko makkárge lágaid.

Son lohká baicca ahte sii geat ovddastit eará oainnu go dan mii lea dat dábálaš ja bealuštit dan mii biibbalis čuožžu, šaddet gierdat gullat vaikko maid, ja dat lea su mielas hui váivi.