Ellos Deatnu boktá Álttástuimmiid vuostildanmovtta

Ánde Somby ja Tore Bongo eaba leat ovttaoaivilis buohtasdahttit Ellos Deanu ja Álttá-Guovdageainnu ákšuvnnaid.

Buohtasdahtta Álttá-Guovdageainnu ákšuvnnain

Mannan distaga lágiduvvui doarjjakonsearta doarjundihte Ellos Deanu-joavkku rahčamusaid. Ellos Deatnu julggaštii ovdal mihcamáraid nugohčoduvvon moratorio Deanu Čearretsullui. Dát mearkkaša, ahte dán sullos eai doaimma Norgga-Suoma ođđa guolástannjuolggadusat Deanučáhcadahkii.

Doppe lei maid Norgga árktalaš Universitehta vuosttaš amanueansa riektediehtagis, Ánde Somby juoigamin. Somby buohtasdastta Ellos Deanu ákšuvnna Álttá-Guovdageainnu ákšuvnnain.

Somby lohká Ávviráviisii ahte dát lea dán buolvva Álttá-Guovdageainnu vuostildanášši. Dás leat nuorat geardi njuŋožis ja geat lágidit doarjjakonsearta.

– Dás gal leat máŋgá buohtadasttin čuoggá dán ákšuvnnas. Tore Bongo lei hui guovddáš dalle 67s ja dát nuorat, sámi nuorat mat dál leat dan Ellos Deatnu doaimmas dál. Dat muittuhit nu olu daid sámi nuoraid mat dalle ledje, nu ahte dat lea maid okta dakkár čuokkis mii dahká ahte dát sáhttá buohtasdahttojuvvot.

Dán guokte ákšuvnna ii sáhte buohtasdasttit

Ovddeš Álttá-Guovdageainnu eanu dulvadeami vuostildeaddji, DureIŋggá-Dure, Tore Bongo ii mieđit gal buohtasdahttit Ellos Deanu ákšuvnna Álttá-Guovdageainnu ákšuvnnain.

–Dat ii heive ii veahá ge. Dat mii heive lea dieđosge go doppe šaddet stuimmit Nussiris ja Gállohis, dat heive veahá Áltá-ákšuvdnii. Muhto dan ii sáhte buohtasdahttit go dat gal lei nu stuoris ahte nu stuoris ii šattá biráslihkádus obanassin ge.

Ánde Somby ii loga diehtit man stuoris Ellos Deatnu sáhttá šaddat, go mii eat diehtán man stuoris Álttá-Guovdageainnu ákšuvdna šattái. Danne eat dieđe man stuoris Deanu rivttiid suodjaleaddjiid ákšuvdna boahtá šaddat, nu ahte dán ii dieđe eará mihkege go boahtteáigi.

Doarju nuoraid, muhto eiseváldiin lea fápmu

Tore Bongo doarju Ellos Deanu nuoraid jurdaga, dát ii leat dohkálaš. Muhto deattuha ahte sápmelaččat eai birge eiseváldiiguin. Bongo ballá ahte jus ákšuvdna stuorru de bohtet eiseváldit ja mearridit. Ja, Bongo ii jáhke nuoraid birget dán áššis, dađibahát. Erehus dán guovtti ákšuvnnas lea ahte Álttás ledje 10 proseanta Norgga politiijat, ja dieppe ii leat vel oktage politiija vel leamaš, lohká Bongo.

Ánde Somby mielas lea hui vuogás go ná ráfálaččat álgá, go Álttá-Guovdageainnu ákšuvdna maid alggii hui ráfálaččat, olu konsearttat ja olbmot huksejedje gođiid ja lávuid nullpunktas. Go álgá dipmadit, de áddá dakkár morálalaš vejolašvuođa, de sáhttá dađistaga garradit dan miellačájeheami. Dán oktavuođas lea dát vejolaš, lohká Somby.

Dehálaš ráfivuođain álgit

Ánde Somby mielas lea buorre go álgá ráfivuođain, konsertta bokte bovden eiseváldiid dohko. Dáinna lágin oaidná Somby sáhttit oláhit eiseváldiid ipmárdusa duođálašvuođa áššis. Dát lea hui bovdejeaddji ja dien láhkái dakkár ráfi hádjá.

Tore Bongo mielas ii oro gal oro sáhtimin buohtasdahttit dán ja Álttá-Guovdageainnu ákšuvnna.

– Erehus dat ahte Gállohis ja Nussiris geahččalit bissehit ruvkebargguid. Ná, maid dieppe Deanus barget, doppe eai bisset maidege.

Eai go dát ge guoská sámi vuoigatvuođaide?

Guoská dieđosge.

Ja, lihkká ii oro sáhtimin buohtasdahttit dán guokte ákšuvnna?

Aa, ja mun in boađe vuolgit Čearretsullui, muhto mun vuolggán Nussirii ja Gállohii go doppe šaddá bargu.