– Ruošša spiovnnat čiehkádan dorvoohccin

Sihkkaris gáldot čuoččuhit AldriMer.no neahttaaviisii ahte Ruoššas lea ođđa soahtevuohki, mainna sáhttet fallehit Norgga, muhto NUPI-dutki ii jáhke Ruošša dan dahkat.

aldrimer.no

Faksimiila AldriMer.no neahttasiiddus, mii almmuha áššiid mat gusket Norgga sihkarvuhtii ja suodjalussii.

AldriMer.no-neahttasiiddus čuoččuhit čiegus gáldot ahte Ruošša galgá sádden spiovnnaid dorvoohcciid mielde Norgii.

Dán fáttá digaštalle Norgga rádjekommissariahta, politiijat, suodjalus ja Ruošša sihkarvuođa politiijat FSB Murmansk čoahkkimis diimmá čavčča.

AldriMer.no-journalista čiegus gáldot čuoččuhit ahte FSB jugii dieđu ahte Murmansk oblast (fylkii) ledje čoahkkanan sullii 15 000 olbmo geain ii leat gullevašvuohta Ruššii.

Ovdal go báhtareaddjit rastildišgohte Storskogen rádjegozihan-stášuvnna Girkonjárggas, de dieđihedje Ruošša sihkarvuođa politiija FSB - ahte Murmanskii ledje čoahkkanan 15 000 báhtareaddji.

AldriMer.no

Moskva stivre spiovnnaid

Moskva galgá stivret spiovnnaid geat dál leat boahtán Davvi-Norgii.

AldriMer.no lea ožžon duođaštuvvot máŋga olbmos Norgga alimus stivrenorgánas ahte Norgga mielas lea báhtareaddji johtu Norgii šaddán moivvas ovdáneapmi, ja ahte Moskvas stivrejit dan mii dáhpáhuvvá Davvi-Norggas.

– Ruošša čađaha hybrid warfare Norgga vuosttá, čuoččuha gáldu AldriMer.no.

Erohus dábálaš soađis ja hybrid soađis lea ahte dábálaš soađis sádde muhtun riikka earet eará soahtegirdiid, soahtefatnasiid soahteveaga nuppi riikii. Muhto hybrid soahti ges dáhpáhuvvá čiegusvuođas. Riika sádde soalddáhiid nuppi riikii fuomáškeahttá.

Hybrid soahtama lea earet eará dagahit moivvi.

Kjetil Stormark

NRK Sápmi lea geahččalan oažžut AldriMer.no redaktevrra Kjetil Stormark ságáide, muhto ii leat lihkostuvvan. Son lea earet eará vuoitán SKUP-bálkášumi jagi 1998is. Stormark lea maid ovddeš stivrajođiheaddji vuođđudusas kritihkalaš ja guorahalli pressas(SKUPas).

Foto: Odd Iversen, NRK

– Roassu muhto ii soahti

Norgga olgoriikkapolitihkalaš instituhtta(NUPI)-dutki Jakub M. Godzimirski lea bargan Ruošša ja olgoriikka- ja sihkarvuođapolitihkain NUPIs 20-jagi. Son lohká ahte Ruošša ii leat soahtáme Norggain.

Jakub M. Godzimirski Jakub M. Godzimirski. Norsk Utenrikspolitisk Institutt.

NUPI-dutki Jakub M. Godzimirski

Foto: Christopher Olssøn

– Mun in livčče atnán doahpaga Hybrid soahtevuogi dán oktavuođas, muhto dat leat olu bealit mat ráfehuhttet ja dagahit eahpesihkarisvuođa. Sáhttá leat juogalágan kampánja Norgga vuostá, muhto Hybrid soahtevuohki orro leamen beare garra doahpagiin dása, lohká dutki.

Vaikko son ii oaivvil ahte Davvi-Norggas lea čiegus soahti, de mieđiha moivvi.

– Ruošša eiseválddiid vuohki gozihit ráji lea dagahan roasu, čilge Godzimirski.

Vaikko Suomas lea mihá guhkit rádji Ruššii, de leat dušše moattes geat mannet Supmi. Eanas olbmot bohtet Norgii. Jan dán son gohčoda vealaheapmin Ruošša bealis.

1113 - ođđa dorvoohcci olahus

Davvi-Norgii leat mannan vahkkus boahtán 1113 dorvoohcci. Dán jagi leat oktiibuot boahtán 24 400 dorvoohcci Norgii.

Norgga eiseválddit ballet ahte dát lohkku sáhttá lassánit gitta duhát olbmo beaivái.

Eiseválddit leat aiddoládje mearridan váldit eret politiijain bissuid ja vuolidan terroráitaga. Seammás čállá PST Norgga sihkarvuođa politiijat ahte guhkit áigái sáhttet dorvoohccit áitit Norgga sihkarvuođa.

Sámi guovlluin Davvi-Norggas ásse 2011is 37 900 olbmo, čájehit SSB-logut . (Sámi guovllut govas: STN-guovllut)

STN-områder

Faksimiila SSBas.

Foto: SSB

– Ruošša rádjenjuolggadusat rievdan

Ovddeš olgoriikkaministtar Jonas Gahr Støre lea fuolas go Ruošša rádjegoziheapmi lávii bissehit olbmuid geat bohtet ráji duohkái, muhto dát lea rievdan dál.

– Mu mielas lea imáš go dat vuhtto nu bures ahte sii leat rievdadan rádjegoziheami, eai ge čuovo šat iežaset njuolggadusaid šat. Dat bargovuohki ii leat nugo mii dovdat Ruošša. Nu ahte Norga ferte dán váttisvuođa čoavdit Ruoššain, lohká Jonas Gahr Støre VGii.

Son deattuha ahte Norga ferte hui beaktilit meannudit dorvoohcamušaid, vai sin sáhttá sáddet ruovttoluotta geain ii leat vuoigatvuohta dorvui.

– Dát lea dat buoremus vuohki dieđihit eará olbmuide geat vigget Norgii ákka haga, lohká Støre VGii.

Vaikko Ruošša lea dagahan moivvi Davvi-Norgii, de lea badjelmearálaš gohčodit dán soahtin

Jakub M. Godzimirski

Ruošša válddi krimnjárgga hybridsođiin

Vaikko NUPI-dutki Jakub M. Godzimirski ii áiggo gohčodit dan mii dáhpáhuvvá Davvi-Norggas hybridsoahtin, de son duođašta ahte Ruošša annekterii Krimnjárgga Ukraina-riikkas hybridsoahtevugiin.

– Buoremus ovdamearkan goas Ruošša lea soahtan hybridsoahtevugiin lea diibmá guovvamánus ja njukčamánus go Ruošša sáddii soahteveaga Krimnjárgii gos juo ledje olu soalddáhat ovdalaččas, ja nu stivregođii guovllus, lohká Godzimirski.

Seammás ii oainne son seammá ovdáneami Davvi-Norggas.

– Ii mihkkege duođaš dan ahte Ruošša lea seamma ládje bargamen Davvi-Norggas, muhto go Ruošša lea rahpan ráji Davvi-Norgii, de dát dieđusge dahká juoidá stáđisvuođain ja Norgga politihkain, lohká son.

Bálat go ahte Ruošša rohkkaha Norgga hybridsoahtanvugiin?

– Dan mun in jáhke, go Ruošša eiseválddit dihtet hui bures ahte jus sii livčče hybrid soahtamen Norggain, de livčče sihke Norgga eiseválddit reageren ja NATO. Mun in jáhke Ruošša háliida bastileappot riiddu Norggain.

Seammás lohká son ahte Ruošša lea váldán oahpu Krimnjárgga soađis.

– Ruššii lea Krimnjárgga soahti leamašan divrras sihke ekonomalaččat ja politihkalaččat. Seammás ii sáhte buohtastahttit Krimnjárgga ja Davvi-Norgga, go Krimnjárgga ássin lei 70 proseantta etnalaš ruoššat mat dorjo ruoššaid. Davvi-Norggas orrot measta dušše norgalaččat ja danin attašii dát áibbas eará eavttuid ruoššaide. Mun in jáhke Ruoššas leat makkár ge jurdagat čađahit diekkár soađi Norggain. Vaikko Ruošša lea dagahan moivvi Davvi-Norgii, de lea hoavrideapmi gohčodit dán soahtin, lohka NUPI-dutki Godzimirski