Psykologa: – Kulturmáhttu lea dehálaš jus olbmuid áiggošii veahkehit

Soai leaba hárjánan dearvvasvuohtabargit, muhto dán vahkus leaba Straejmie dearvvasvuohtaguovddáža (Strömsunds hälsocentral) sosionoma ja psykologa fas čohkkedan skuvllabeŋkii.

Soai leaba Ruoŧas boahtán Kárášjohkii Norgga beallái oahppat mo psyhkalaš dearvvasvuohtadikšu dáppe doaibmá.

– Munnje lea buorre leat dáppe Kárášjogas gos oaččon dieđuid ja inspirašuvnna ja oahpan sámekultuvrra birra, lohká psykologa Martin Bävergren.

(Ášši joatkašuvvá gova vuolábealde)

Lasihit gelbbolašvuođa

Finnmárkku buohcceviessu ja Region Jämtland Härjedalen vuolláičálle guovvamánus dán jagi ovttasbargosoahpamuša. Dán soahpamuššii gullet earret eará gelbbolašvuođalokten ja buoredit máttasámi álbmoga psyhkalaš dearvvasvuohtafálaldaga.

Jennie Andersson lea ieš sápmelaš ja lohká oahppovahkku (hospiteringsuka) Kárášjogas vuosttaš lávkin ásahit buoret psyhkalaš dearvvasvuohtafálaldagaid Ruoŧa bealde.

– Straejmie dearvvasvuohtaguovddáš galgá lasihit sámi gelbbolašvuođa. Bargit galggašedje oahppat sámiid birra ja gulahallan galggašii buoriduvvot, čilge Andersson.

Iskkadeapmi čájeha ahte máŋga Ruoŧa beale sápmelačča rahčet baluin (angst) ja lossesmielain (depresjon). Okta golmma nuoras leat jurddašan heakkahuhttit iežaset.

Sámi mánáid ja nuoraidpsykologalaš gealboguovddáža (Samisk nasjonalt kompetansesenter - psykisk helsevern og rus) mánáid- ja nuoraidpsykologa lohká kulturmáhtu dehálažžan, jus galggašii sáhttit doarvái bures olbmuid veahkehit.

Dát duohtavuohta lea su mielas seammá lunddolaš go, ahte olmmoš ferte iežas heivehit oahppat eará kultuvrraid áddet jus fárrešii olgoriikii.

– Dat livčče seammá dehálaš ahte mun oahpan dan eallinvuogi mii dan riikkas ja dan kultuvrras lea, go dan ahte mun máhtán iežan psykologfága. Olmmoš ferte dan kultuvrra maid máhttit jus galgá máhttit veahkehit olbmuid, čilge Anne Lene Turi Dimpas.