NRK Meny
Normal

Politihkkáriid lohpádusat nuoraide

NRK Sápmi leat váldán oktavuođa bellodagaiguin Ávjováre válgabiirres ja dáhtton sin válljet 5 nuoraide guoskevaš ášši, dahje áššiid maidda nuorat sáhttet relateret dahje main sii beroštit.

Inger Eline Eriksen Fjellgren

Árja ja Inger Eline Eriksen Fjellgren áigot doalahit ja nannet Ávjovári giliskuvllaid, nu go Mázes, Billávuonas ja Bissojogas ja maiddái iežamet guokte sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Guovdageainnus.

Foto: Frode Grønmo / NRK

Bellodat: Árja
Vuosttaš evttohas: Inger Eline Eriksen Fjellgren

1. Árja áigu doalahit ja nannet Ávjovári giliskuvllaid, nu go Mázes, Billávuonas ja Bissojogas ja maiddái iežamet guokte sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Guovdageainnus. Ođđa joatkkaskuvlavisti huksejuvvo Guovdageidnui.

2. Árja áigu bargat dasa ahte sihkkarastit orrunsajiid joatkkaskuvlla ohppiide.

3. Árja áigu bargat ahte ásahuvvo sámegielat leairaskuvlaoahpahus. Sámi nuorat dárbbašit eambbo gávnnadanbáikkiid gosa bohtet sámit iešguđetge guovllus. Nuorat besset de sámástit, oahppat sámi árvvuid ja árbevieruid, ja nannet oktavuođaid.

4. Árja áigu bargat dasa ahte mohtorjohtolatláhka rievdaduvvo ja heivehuvvo Finnmárkui. Skohtermáđiijat fertejit leat guhkibut rahpasat.

5. Váikkuhit dasa ahte huksejit girdinšilju Guovdageidnui ja ahte bisuhit Banak girdišilju Porsáŋggus váldogirdišilljun

John Henrik Eira

Sámeálbmot Bellodat ja John Henrik Eira áigot movttiidahttit sámegielat nuoraid dearvvasvuođa ja sosiálasuorggi oahpuide.

Foto: Privat

Bellodat: Sámeálbmot Bellodat
Vuosttaš evttohas: John Henrik Eira

1 Mii áigut bargat ahte geavahit, bisuhit, ovdánahttit ja nannet sámegiela. Háladettiin sámegiela de sámegiella eallá ja sánit, sihke boares ja ođđa sánit gullojit. Earát geavahišgohtet sániid, sánit lassánit mađi eanebut hállet ja geavahit giela.

2 Mii áigu movttiidahttit nuoraid vuostálastit buot mat bilidit luonddu. Nugo omd. sisabahkkemiid min lundui ja dálkkádatrievdamiid bilidemiid. Jus luonddu eat divššo, de eat divššo olbmo ge.

3 Mii áigu doarjut oktasaš duodjedáluid ásaheami báikegottiin. Leat ollu nuorat geat leat duddjogoahtán, ain goarostit gávtti ja nu ain. Gákti han lea okta min čielgasamos identitehta symbolain. Ná ohppet duojárat gullevašvuođa birra ja go čiŋadit de čájehit gosa sii gullet.

4 Mii áigu movttiidahttit sámegielat nuoraid dearvvasvuođa ja sosiálasuorggi oahpuide. Mii dárbbašat din, sámi nuoraid, buoridit dearvvasvuođa fálaldagaid sámiide. Go olmmoš lea buozas ja veajuheapme, de lea dehálaš beassat muitalit dilis birra iežas váibmogillii.

5 Mii háliidit Sámedikkis eanet váldi nuoraide. Sámedikkis berrejit nuorra jienat gullot ja doppe berrejit nuoraid áššit meannuduvvot. Nuorat han leat min boahtteáigi.

Berit Marie P. E. Eira

Johttisápmelaččaid listu ja Berit Marie P. E. Eira áigot ahte sámi joatkkaskuvllain ja Allaskuvllas galgá leat vejolaš váldit oahpu buot surggiin, ja oahpahalliortnegat galget sihkkarastot earenoamážit boazodoalus ja duojis.

Foto: Privat

Bellodat: Johttisápmelaččaid listu
Vuosttaš evttohas: Berit Marie P. E. Eira

1. Olu nuorat geat barget boazodoalus ii leat siidaoassi. Buoremus čoavddus livččii sihkkut siidaoasi doahpaga ja baicce bidjat ealáhusdoaimmaheami (næringsutøving) eavttuid. Ná sii besset seamma dássái go sii geain dálá ortnet mielde lea siidaoassi, maiddai hálddahuslaččat, iige dusse praktihkalaš dásis (besset ieža vuovdit iežaset bohccuid ja ožžot mávssu iežaset namas jna.)

2. Boazodoallonuoraide ja eará sámi nuoraide galgá sihkkarastot sadji buot politihkalaš arenaide. Boazodoalloáššit meannuduvvojit olu arenain. Siiddastivrra dásis gitta organisašuvnna dássái, nugo Sámedikkis, nuoraidlávdegoddiin jnv.

3. Boraspiret galget jávkaduvvot buot boazo- ja sávzaguottetbáikkiin/guohtunguovlluin.

4. Sámi joatkkaskuvllain ja Allaskuvllas galgá leat vejolaš váldit oahpu buot surggiin, ja oahpahalliortnegat galget sihkkarastot earenoamážit boazodoalus ja duojis. Muhto maiddai buot oahpuid maid muđui sáhttá váldit stuorat skuvllain, nugo buohccidivššár-, politiija-, ekonomiijaoahpuid jna.

5. Min váibmogiella galgá nannejuvvot. Ovdamearka dihte sáhttet lágiduvvot dákkár doalut gos giella ovddiduvvo ja nannejuvvo. Nugo giellaguovddážat leat lágidan smávva praktihkalaš bargokurssaid gos gielladikšun lea váldoáššin. Buot arenain galgá sámegiella vuoruhuvvot. Sámegielagat galget beassat juohke sajis hupmat sámegiela.

Kåre Olli (Ap)

Bargiidbellodat ja Kåre Olli áigot sihkkarastit boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođa oažžut boazomearkka.

Foto: Thor Thrane / NRK

Bellodat: Bargiidbellodat
Vuosttaš evttohas: Kåre Olli

1. Oažžut duohta vejolašvuođa válljet sámegiela vuođđooahpahusa oahppogiellan ja sámegiela giellafágan sámegielaid hálddašanguovlluin.

2. Nannet ja ovdánahttit sámi joatkkaskuvllaid stáhta skuvlan, ja hukset ollásit dohkálaš sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mas leat ovdánan vejolašvuođat.

3. Bargat dan ovdii ahte sámegielat hálddašanguovllu oahpaheaddjit oččoše studieloana geahpádusa.

4. Sihkkarastit olbmuid vuođđoealáhusaide doaimmaiguin main lea mihttomearri

5. Sihkkarastit boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođa oažžut boazomearkka.

Aili Keskitalo

NSR ja Aili Keskitalo áigot lasihit movttiidahttinstipeandaruđa sidjiide geain lea sámegiella joatkkaskuvllas.

Foto: Marie Louise Somby

Bellodat: Norgga Sámiid Riikasearvi (NSR)
Vuosttaš evttohas: Aili Keskitalo

1. NSR cealká "ii" Nussirii, muhto háliidit baicca beaktilis ođasmahtti ealáhusaid. Vi áigut bargat dan ovdii ahte ruhtagáldut, mat bistet oanehis áiggi, eai duvdil eret árbevirolaš ealáhusaid.

2. NSR áigu oččodit eanet sámi deaivvadanbáikkiid iešguđet guvlui. Nugo sámi guovddážiid ja festiválaid, mat fállet doaimmaid ja ovddidit kultuvrra.

3. NSR áigu Sámi mii dohkkeha buohkaid (lesbbaid, homofilaid, bifilaid, transolbmuid, queer), danin áigut vuoruhit LHBTQ-sámediggedieđáhusa boahtte áigodaga. Sámedikkis ferte leat dakkár politihka mii ovddidit rabasvuođa ja oadjebasvuođa, maiddai sidjiide geat dovdet iežaset olgguštuvvon.

4. NSR áigu lasihit movttiidahttinstipeandaruđa sidjiide geain lea sámegiella joatkkaskuvllas.

5. NSR áigu "dubbet" buresliikojuvvon mánáidfilmmaid, nugo Frozen ja jorgalit buresliikojuvvon girjjiid sámegillii.

Hans Ole Eira

Guovddášbellodat ja Hans Ole Eira áigot ásahit eambbo rájáid rasttildeaddji deaivvadanbáikkiid sámi nuoraide Sámis, earret eará nannen dihte giela, identitehta ja gullevašvuođa.

Foto: Privat

Bellodat: Guovddášbellodat
Vuosttaš evttohas: Hans Ole Eira

1. Siidaoasseortnega (siidaandel) ferte heaittihit, vai buot iešheanalaš ealáhusdoallit boazodoalus šaddet seammadássásaččat. Dat lea dan dihte vai visot nuorain galgá leat ovttadássásaš vejolašvuohta álgit boazodollui.

2. Bidjat johtui doaimmaid ovdánahttit sáivaguolásteami ealáhussan. Dat lea dan dihte vuoi galggašii vejolašvuohta nuorraolbmuide álggahit sáivaguolásteami ollesáigge bargun ja albma dietnasa das háhkat.

3. Sihkkarastit ahte sámi oahpponeavvut bohtet skuvllaide. Lea dehálaš ahte sámi skuvllaide dávjjibut ráhkaduvvojit ođđa oahpponeavvut, go dat leat beare unnán. Oahpaheaddjit eai galgga dárbbahit ieža geavahit áiggi ráhkadit daid.

4. Ásahit eambbo rájáid rasttildeaddji deaivvadanbáikkiid sámi nuoraide Sámis, earret eará nannen dihte giela, identitehta ja gullevašvuođa. Omd. oktasaš sámi skuvlastruktuvra sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas vai sámi oahpaheaddjit ja oahppit sáhttet geavahit oktasaš bargo- ja oahpponeavvuid.

5. Báikkálaš máhtolašvuohta galgá leat vuođđun luondduriggodagaid hálddašeamis. Dainna oaivvildan ahte nugo omd. meahcásteami ferte báikkálaččat beassat mearridit. Ja de ovttasráđiid visot meahcástemiid heivehit vai eai leat vahágin nubbi nubbái.

Ellen Inga O. Hætta

Olgeš bellodat ja Ellen Inga O. Hætta áigot buoridit oahpponeavvodili, ja dat lea juoga mii váikkuha nuoraid oahppodillái.

Foto: Eilif Aslaksen / NRK

Bellodat: Olgeš
Vuosttaš evttohas: Ellen Inga O. Hætta

1. Olgešbellodat áigu heivehit kulturfálaldagaid nuoraide, mat sohpet sin dárbbuide. Ja maiddai orrun-, bargo-, ja bálvalusfálaldagaid.

2. Mii áigut nannet sámegiela ja earenoamážit fágagiela. Dál lea nu ahte sámegiella vuosttašgiellan joatkkaskuvllas ii atte makkárge ovdamuniid. Mii fertet nannet giela árvvu, vai dat addá lassi čuoggáid go ohcet alit ohppui, nugo omd. matematihkka addá.

3. Mii áigut buoridit oahpponeavvodili, ja dat lea juoga mii váikkuha nuoraid oahppodillái. Mii áigut várret eambbo ruđa oahpponeavvuide.

4. Mii áigut buoridit vejolašvuođa sáhttit oahpu gazzat sámegillii. Oahpahuslága vuođul lea sámi mánáin ja nuoraid vuoigatvuohta sámi oahpahusa oažžut, muhto dat ii leat lihkostuvvan. Nuorat šaddet ieža gáibidit ja olu skuvllat eai báljo dáhto addit fálaldaga. Dien áigut mii njulget ja diehtojuohkin lea hui deaŧalaš, vai nuorat dihtet iežaset vuoigatvuođaid.

5. Mii háliidit ahte nuorraolbmuide galgá leat álki álggahit/ásahit fitnodaga. Dál lea hui váttis álggahit fitnodagaid, jos leat ideat, de deaividit sii olu hástalusaid. Byråkratiija ferte dán oktavuođas geahpeduvvot.

Sissel Gaup

Sámieana ja Sissel Gaup áigot bargat dasa ahte oažžut ásahuvvot oktasaš jahkásaš davviriikalaš sámi mánáid ja nuoraid kulturlávddi.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

Bellodat: Sámieana
Vuosttaš evttohas: Sissel Gaup

1. Mii áigut vuoruhit buvttadit applikašuvnnaid neahttadulbosiidda/nettbrett ja smartátelefovnnaide ja oažžut nehttii buvttaduvvot ee. sámegiel e-girjjiid, čállosiid ja eará veahkkeneavvuid maid oahppooktavuođain sáhttet atnit.

2. Mii áigut bargat dasa ahte oažžut ásahuvvot oktasaš jahkásaš davviriikalaš sámi mánáid ja nuoraid kulturlávddi (seamma go Ungdommens kulturmønstring).

3. Mii áigut bargat dasa ahte buot sápmelaččaide galgá leat servodagas sadji, beroškeahttá duogážis ja seksuálavuođas. Mii dárbbašat nana ja rabas sámi servodaga nannet gierdevašvuođa, gullevašvuođa, dásseárvosašvuođa ja identitehta.

4. Mii áigut vuoruhit birasgáhttema. Mii eat dáhto ee. ruvkedoaimmaid ja bieggafápmorusttegiid, mat nuoskkidit min luonddu, gáržžidit min luonddugeavaheami, bilidit min kultuvrra ja min maŋisbohttiid boahtteáiggi.

5. Mii áigut bargat dasa ahte nuorat galget ieža beassat válljet áirasiid Sámedikki nuoraid lávdegoddái (dál válljejit sámediggepolitihkkarat áirasiid), ja nuoraidlávdegoddi galgá beassat oassálastit Sámedikki dievasčoahkkimiidda sárdnunvuoigatvuođain.

Isak Mathis O. Hætta

Guovdageainnu Dálon searvi ja Isak Mathis O. Hætta áigot oahpahalli sajiid suohkaniidda.

Foto: Lasse Nils Østmo / NRK

Bellodat: Guovdageainnu Dálon searvi
Vuosttaš evttohas: Isak Mathis O. Hætta

1. Mánát ja nuorat fertejit beassat bajásšaddat oadjebas birrasis. Mánát ja nuorat leat min boahtteáigi ja dehálaš resurssa min servodagas. Sidjiide ferte addit vejolašvuođa ovdánit iežaset premissaid mielde.

2. Fásta friddjaáigge fálaldat mánáide ja nuoraide ja friddjaáiggefálaldat earenoamážit sidjiide geain leat luonddu- ja meahcásteami beroštumit.

3. IT- ja doaibmaguovddáš mánáide ja nuoraide. Skuvla ja oahpahus lea boahtteáigi min nuoraide ja nu maiddái sámi servodahkii. Dálon searvi oaivvilda ahte ferte bidjat návccaid smávvaskuvlii juo. Skuvlastruktuvra ferte láhččojuvvot min mánáide. Láhčit oadjebasvuođa earenoamážit daidda nuoramus mánáide. Láhčit oadjebas oahppo- ja bargobirrasa skuvllain.

4. Oahpahalli sajiid suohkaniidda.

5. Sámi faláštallamii galget buoret eavttut, eanet ruđat biddjot sámi faláštallamii. Faláštallan lea dehálaš oassi fálaldagain álbmogii. Dálon searvi áigu bargat dan ovdii ahte buoridit faláštalliid eavttuid, vai sii buorebut sáhttet ovdánit ja olihit alla dási iežaset faláštallansuorggis.

Marie Therese Nordsletta Aslaksen

Šiella ja Marie Therese Nordsletta Aslaksen áigot bagadit nuoraid geat áigot álggahit fitnodaga ja veahkehit gos ohcat doarjagiid.

Foto: Dan Robert Larsen / NRK

Bellodat: Šiella
Vuosttaš evttohas: Marie Therese Nordsletta Aslaksen

1 Lasihit stipeandda geain lea sámegiella joatkkaskuvllas ja oahpaheaddjioahpus. Sidjiide, geas lea joatkkaskuvllas sámegiella vuosttašgiellan, máksojuvvo 15 000 ruvnno.

2 Nuorat galget beassat oassálastit sámi demokratiijai eanet go dán rádjái leat. Sámediggi nuoraidlávdegotti áirasiid válljejit nuorat ieža Sámedikki nuoraidpolitihkalaš konferánssas. Sámedikki nuoraidlávdegoddi galgá beassat sárdnut dievasčoahkkimii.

3 Kulturskuvllas galgá leat sámi sisdoallu.

4 Mii áigut bagadit nuoraid geat áigot álggahit fitnodaga ja veahkehit gos ohcat doarjagiid.

5 Mii áigut dubbet mánáid- ja nuoraidfilmmaid sámegilli.

Mii leat áigemeari bidjan vástidit dása. Sosialisttalaš gurutbellodat, Ovddádusbellodat, Nordkalottfolket ja Dáloniidlistu leat ožžon vejolašvuođa searvat dása, muhto eai leat vástidan.

Mii leat áigemeari bidjan vástidit dása. Sosialisttalaš gurutbellodat, Ovddádusbellodat, Nordkalottfolket ja Dáloniidlistu leat ožžon vejolašvuođa searvat dása, muhto eai leat vástidan.