Orohagat Lágesduottar, Čorgašnjárga, Spierttagáisá ja Spierttanjárga guđđe disdaga čoahkkima masa Norgga čáhcádat- ja energiijadirektoráhtan (NVE) lei bovden.
Guovttebeaivásaš čoahkkimiin Donjevuonas ja Idjavuonas galge digaštallat njeallje bieggafápmorusttega konsešuvnna birra.
Ovdal čoahkkimiid sáddejedje orohagat oktasaš reivve NVE:ii.
Sii čállet earet eará dán:
Plánejuvvon bieggafápmopárkkat bohtet hukset measta beali orohagaid guohttuneatnamiidde.
Lágesduottar orohahkii dát plánat mákset ahte go visot lea huksejuvvon, de leat dušše 35% eatnamiin guoskameahttumat.
Mii leat oaidnán ahte bieggafápmopárkkat dahket ahte bohccot garvet guovllu, erenoamašit guottetáiggis.
(Kárttas leat merkejuvvon evttohuvvon sajit ođđa bieggamillupárkkaide)
Lágesduoddara orohatolmmoš Máret Láilá Anti čilge ahte sii guđđe čoahkkima go eai dohkket ahte láhkarihkkumat ja proseassameattáhusat galget leahkit vuolggasadjin viidáset prosessii.
– Mii eat sáhte dohkkehit ahte rihkkot lágaid dáinna lágiin ja danin mearrideimmet ahte guođđit čoahkkima go mii eat leat šat mielde dán proseassas.
Anti čilge viidáset ahte dat guokte gieldda mat leat bivdán NVEa bidjat johtui dan konvenšuvnnameannudeami, eai leat ovdal go mearridedje dan gielddastivrrain váldán oktavuođa orohagain ja eará sámi beroštumiiguin eaige leat doallán konsultašuvnna singuin.
Anti oaivvilda ahte gielddat nu leat rihkkon sámi lága mii guoská konsultašuvdnii sámi beroštumiiguin.
NVE duohken čuvvot go ihttá čoahkkima
Čorgašnjárgga orohaga čálli Ellinor Guttorm Utsi muitala ahte lea hálddašanlága birra sáhka.
– Hui oanehaččat čilgejuvvon go don váiddát ášši ja buvttát áššedieđuid de galggat don dasa oažžut vástádusa.
Orohaga vásáhus lea ahte gielda ii leat dán dahkan.
Boahtibehtet go čuovvut ihttá čoahkkima Idjavuonas?
– Dat boahtá das maid NVE gávnnaha iežas vuolggasajis maid mii leat cuiggodan ja sii galget mu mielas buktit dan dieđu midjiide.
– Jus válljejit joatkit čoahkkimin nu ahte eai buvtte midjiide makkárge dieđu daid oaiviliid ja cuiggodemiid ektui de leat vuohon meaddime iežas vuogádaga ja áššemeannudeami.
Ártet ahte guđđe čoahkkima
Gáŋgaviikka gieldda sátnejođiheaddji, Alf Normann Hansen (SV) mielas lei ártet ahte orohaga olbmot guđđe čoahkkima.
– Dál mii vuordit dieđu das ahte man birra sii háliidit gullot. Mu mielas lea imaš ahte sii vulge juste dál čoahkkimis man ulbmil lei čielggadit viidáset proseassa. Lea go nu ahte sii eai sáva dan informašuvnna?
Orohagat lohket ahte guđđe čoahkkima earet eará danin go eai leat gullon ovdalis dásiin proseassas. Lea go du mielas funet mannan gos nu bieggamilloproseassas?
– Ii leat buorre dadjat. Mii háliidit čuovvut konsulterengeatnegasvuohta, dat galgá čuvvot. Dasa han mii leimmet illudan dál, ahte viežžat máhttu ja dieđuid buot beliin.
Proseassa dagaha liigebarggu
NVE sekšuvdnahoavda Svein Grotli Skogen muitala ahte su mielas álggii čoahkkin bures, ovdal go orohagat mearridedje guođđit dan.
– Lei buorre mokta ja buorit digaštallamat proseassa birra. Muhto proseassa ii dohkkehuvvon buot oassálastiin. Ja danin šattai nu go šattai.
Grotli Skogen muitala ahte jus čájehuvvo ahte proseassabarggu vuođđu lea menddo heitot de lea buorre ahte dat fuomášuvvo.
– Proseassa ektui de lea liigebargu midjiide maid mii eat háliidivčče muhto go jo galgá ná leahkit de mii dieđusge čuovvulat dan.
Grotli Skogen ii jáhke ahte bieggafápmofitnodagat bohtet liikot dán dihtui, muhto oaivvilda lihkká ahte boazodoalus lea riekti guođđit čoahkkima go ii leat bákkolaš oassálastin dakkár proseassain.
Son muitala ahte eai dieđe šaddá go čoahkkin ihttin go fertejit čielggadit orohagain bohtet go ihttá čoahkkimii.
– Eat nagot čoavdit vuosttildemiid mat bohte odne ihttážii, nu ahte mis ii leat mihkke konkrehta maid sáhttit fállat orohagaide.
Geahča TV-ášši:
