Go NRK galleda Anne Marie Therese Kemi Guovdageainnus de leaba boarrásat nieiddain guovttá ruovttus. Váhkara lea iđđes dolvon mánáidgárdái. Ná lea Kemi bearraša árgabeaivi leamaš olles dálvvi. Eatni mánáinis ruovttus, ja áhččeolmmoš ges meahcis.
– Dán dálvve leat leamašan hástalusat. Vuosttažettiin go lea goavvi, heittot guohtun. Eallu ii nagot ieš guohtut, ja de mii leat šaddan lassin biepmat fuođđariiguin.
– Go lea buorre jahki de leat vuorut boazodoalus, vahku ruovttus ja vahku siiddas. Dán dálvve ii leat isit beassan leat nu dávjá ruovttus.
Anne Marie Therese šuohkiha ahte dát lea čuohcan mánáide geat váillahit áhččiset. Son lea maid okto šaddan čuovvolit mánáidis.
Dán vahkkus lea Sámedikkis leamaš čoahkkin Davvi Dearvvašvuođain mannan dálvvi váttis guohtundili birra. Čoahkkimis hállui earret eará mo juksat boazodoalliid geain lea lossat, muhto eai oza veahki.
Rašes dilli
Anne Marie Therese isit, Isak Anders Kemi, lea dál ollen mearragáddái ealuinis. Son lea ge geaseorohagas go NRK finada guossis. Kemi bárra eaba ohcan almmolaš veahki mannan dálvve ja čovddiiga lossa beivviid eará láhkai.
– Moai letne ieža gaskaneame humadan rahpasit lossa áššiid birra.
Loga maid Kemi bárra dálvet muitaleigga:
Guovdageainnu doavttirkantuvra fállagođii njukčamánus beaivvát ala veahki boazodolliide geat dárbbašit jođánis dearvvašvuođaveahki. Suohkandoavttir Ánne Lájlá Westerfjell Kalstad lohká olusiid geavahan dán bálvalusa.
– Mun in leat lohkan man máŋggas leat váldán oktavuođa, muhto eanaš beivviid leat boazosápmelaččat riŋgen ja ožžon diimmu seamma beaivái.
Suohkandoavttir muitala ahte sis geat váldet oktavuođa leat deahke- ja rumašbákčasat, ja olbmot leat maiddái váiban. Boazodoalus lea leamaš guhkes čakča ja dálvi, muitala son.
– Olbmuin lea maid olu eahpesihkkarvuohta ja ballu boahtteáiggi ektui, muitalii suohkandoavttir jo dálvet ja geardduhii dál fas dan.
Sámedikkis vuordámušat
NRK deaivvada Sámediggeáirasiin Runar Myrnes Baltoin Tromssas maŋŋá Davvi Dearvvašvuođa čoahkkima. Sus ii leat vuos čielga plána mo veahkehit boazodolliid geat rahčet maŋŋá lossa dálvvi.
Sámediggeáirras, Runar Myrnes Balto, lea ilus go eiseváldit ja dearvvašvuođasuorgi váldet goavvejagi hástalusaid duođas.
Foto: Dan Robert Larsen / NRK– Davvi Dearvvašvuohta čájeha ahte oidnet roasu ja bidjet johtui doaimmaid. Mun luohtán ahte dál boahtá čielga plána das mo fállat veahki justa dál ja maiddái ovddasguvlui.
Myrnes Balto oaivvilda ahte dál eai leat fálaldagat mat leat doarvái bures heivehuvvon boazodollui. Dearvvašvuođasuorggis lea unnán máhttu hástalusaid birra.
Eai dovdda sámiid dárbbuid
Davvi Dearvvasvuođa stivrrajođiheaddji Renate Larsen mieđiha ahte sis ii leat leamaš doarvái buorre máhttu sámiid dárbbuid birra, ja duođašta ahte leat duoma duoma geahčadeamen mo sáhttet buoremusat veahkehit.
Davvi Dearvvašvuođa stivrrajođiheaddji, Renate Larsen, lohká sin áigut veahkehit boazosápmelaččaid johtilit.
Foto: Privat– Dál mii geahččat mo sáhttit boazosápmelaččaide hui johtilit addit dearvvašvuođaveahki maid dárbbašit sihke rumašlaččat ja mentálalaččat.
Larsen loahpaha ahte lea seamma dehálaš geahččat maiddái mo ovddasguvlui galgá leat dearvvašvuođa bálvalus boazodoalliide.
Geahččat ovddasguvlui
Anne Marie Therese lea hui rámis go máŋggas dán lossa áiggis muitaledje diliset birra.
– Mun lean giitevaš go boazosápmelaččat leat leamašan nu rahpasat ahte leat muitalan almmolaččat mo leat vásihan goavvejagi.
Son lea ávžžuhan buohkaid rahpasit muitalit.
– Jus mii eat leat rahpas de eai dieđe earát mo mis lea. De han šaddá dilli vel vearrát.
– Mii leat ovdagovvan min mánáide. Dat lea dehálaš ahte sii oidnet ahte lea ortnegis ohcat veahki jus dárbbašit.
Loga mo John Máhtte Utsi vásihii goavvejagi guovtte jagi áigi:
Geahča video:
Anne Marie Therese Kemi árvala ahte veahkki fállo boazosápmelaččaide doppe gos sii leat.
