Láhpoluoppal lea smávva giláš Sis-Finnmárkkus, Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskas. Dál lea ohppiidlohku njiedjan skuvllas viđa oahppái. Dattege dahtošii Láhpoluobbala skuvllarektor Kirsten Susanne Logje ahte skuvla bisuhuvvošii.
Ohppiidlohku unnui beliin
Láhpoluobbala skuvlla rektor Kirsten Susanne Logje muitala iežaska hirpmástuvvan go fáhkestaga lei ohppiidlohku njiedjan beliin, logis viđa oahppái. Diimmá giđa go skuvllajahki nogai de ledje sis logi oahppi. Geassebottas lei bealli skuvllamánáin fárren Guovdageainnu skuvlii, ja dan ii diehtán Láhpoluobbala skuvlla rektor ovdal go skuvla fas álggii čakčat.
Baldon smiehttat ođđa doaimmaid
Guhkit áigge lea leamaš sáhka das ahte loahpahit Láhpoluobbala skuvlla justa danne go doppe eai leat nu olu oahppit. Diet ságat leat balddihan sutno geat bargaba oahpaheaddjin Láhpoluobbala skuvllas smiehttagoahttit mo bisuhit skuvlla gilážis, ammas skuvlla vihta oahppi eai dárbbašivčče mátkoštit Guovdageidnui dahje Mázii skuvlii. Soai leaba geahččaleamen fállat guosseohppiida oahppu, ja dán skuvllajagi leat sutnos leamaš guokte oahppi vahkku juohke mánus oahppus Láhpoluobbalis.
Giellalávgu ja árbevirolaš oahppu
Kirsten Susanne Logje ii dieđe mo boahtte jahki šattaš, ii loga vuos gullan maidige, muhto soai leaba oahpaheaddjin Anna Solveig Sarain smiehttan mo eará skuvllat sáhtašedje ávkkástallat Láhpoluobbala skuvllas. Láhpoluobbala skuvllas sáhttet fállat nugo giellalávggu sámegielas ja maiddái árbevirolaš oahppu nugo meahccásteamis ja boazodoalus.
Lea juo leamaš guosseoahppit
Skuvllas lea juo leamaš guokte guosseoahppu vahkku juohke mánus dán skuvllajagi. Oahppi guovttos leaba čuvvan árbevirolaš fáddávahkkuid, ja dáinna oahppuin leat sii bures lihkostuvvan. Dáid vahkkui leat sii earret eará bargan nuohttumin, ja dasa gullevaš áššiin. Diekkar oahpahusa sáhttet sii earret eará lágidit Láhpoluobbalis gos guollejávri lea dasttan skuvllalahkosis.
Álttás ja Leavnnjas
Fáddávahkkuid oassálastte guokte oahppi geat bođiige Leavnnjas ja Álttás. Dán guovtti oahppis lea gullevašvuohta Láhpoluobbalii, go doppe leat sutnos fuolkkit, muhto Láhpoluobbala skuvlii sii gal sáhtašedje váldit muhtin sámegiel-ohppiid jovkkuid mielde giellalávgui, ja sámi árbevirolaš ohppui.
Oahppi eadni rámida oahppu
Leavnnjas muitala Lill Margrethe Sammerseth iežas nieiddaža searvan dán skuvllajagi guosseoahppin Láhpoluobbal skuvlii. Son sáhttá muitalit ahte su nieiddaš duođai lea ovdánan sámegielas maŋŋil go searvvaid Lahpoluobbala skuvlla fáddávahkkuide. Lill Margrethe Sommerseth ávžžuha earáidge dáhkat seamma, ainnat Láhpoluobbala skuvllas ii gullo earágo sámegiella mánáid gaskas.
Oahpaheaddjiid dállu
Lill Margrethe Sommerseth árvalivččii oahpaheaddjiid dálu Láhpoluobbalis geavahit guosseoahpiide ássandállun. Dáid dáluin sáhtašedje guosseoahppit ja oahpaheaddjit orrut, go dát dálut orrot dál guorusin.
Vuolggášii guossin
Leavnnjas muitala Lill Margrethe Sommerseth nieiddaža oahpaheaddji Marita Niituvuopio nieiddaža sakka ovdánan sámegielas maŋŋil go Láhpoluobbalis lea oassálasttán fáddávahkkuin. Niitovuopio vuolggášii áinnas sámegieljoavkkuinnis guosseohppui Láhpoluobbala skuvlii. Doppe jáhká son mánáid oahppat johtilit danne go doppe gullet dušše sámegiela skuvllas. Ja son jáhkká maid mánáid áinnas vuolgit dákkár ohppui.
