Guovdageainnu ovdagoddi ii dahkan ikte loahpalaš mearrádusa ahte makkár eavttuin suohkan galgá váldit 9,4 milliun kruvdnosaš loana hukset geainnu Náranaš geađgebuvttadanbáikái. Ovdagoddi mearridii manjidit ášši go ii lean duhtavaš geaidnohuksema šiehtadusan.
Dárbu ođđasit geahččat
Mineralutvikling AS ja Fuxite AS leat fitnodagat mat barget Naranaččas, badjelaš guokte miilla davábeale Guovdageainnu čoahkkebáikki.
– Fertet maŋidit ášši dassáigo fitnet šiehtadusa man buohkat sáhttet dohkehit, lohká sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta.
Lea gažaldat mo bargosajiid dáhkidit, mii dagai ahte ovdagoddi ii váldán makkárge mearrádusaid ikte. 9.4 milliun kruvdnosaš loatna maid Guovdageainnu suohkan áigu váldit, dan galget fitnodagat mat jođihit Náranaš geađgebuvttadeami máksit ruovttoluotta, láigušiehtadusa bokte.
Oktibuot máksá prošeakta meastta 20 milliun kruvnna, masa stáhta ruđa maid leat fitnen.
Dohkeha maŋideame
Fuxite fitnodaga Håkon Soleng ii lean šlundi váikko vel ii leat vel ii boahtan mearrádus mii livčče dáhkidit šaldi ja geainnu.
– Mon dohkehan dan go sátnejođiheaddji lohká dárbu maŋidit ášši go fertejit muhtin beliid šiehtadusas ođđasit iskkat, lohká Håkon Soleng.
– Ii suohkana ovddasvástádus
Guovdageainnu suohkanstivra lea ovdal mearridan ahte lea ovttajienalaš ovdagoddi galgá dohkkehit geaidnohuksema šiehtadusa, ovdalgo dan sáhttet dohkkehit. Johttisámelistta ovdagotteáirras Anders S. Buljo maid váldii vuhtii go eai nágodan soabadit.
– In leat vuosttá luotta, muhto ahte suohkan galgá priváhta fitnodagaide dan hukset, deattuha Buljo.
