Hopp til innhold

NRK čilge Nato-ohcamiid: ná soaitá vaikkuhit Sápmái

Dorvu, oadjebasvuohta dahje jierisvuohta. Dat leat dovddut mat soitet boahtit go Suopma ja Ruoŧŧa leaba ohcan Nato-miellahttun.

Per-Olof Nutti

Per-Olof Nuttis leat bohccot mat rasttildit rájá Ruoŧas Norgii geassit. Son ballá ahte Nato-ovttasbargu boahtá váikkuhit eanangeavaheami Sámis.

Foto: Marie Birkl

– Mun balan ahte militeara hárjehusat bohtet min guovlluide, muitala Per-Olof Nutti SVT Sápmái. Per-Olof muitala iežat jierásmuvvat jurdagis ahte soitet guoddináigge eambbo militeara hárjehallamat.

– Jagi áigodat mearrida mat váikkuhusat dakkár hárjehusas leat. Jus giđđat lea hárjehallan min guoddinguovlluin, de gal dieđusge lea stuorra váikkuhus midjiide, son lohká SVT Sápmái.

NRK čilge

Sápmi ja Nato

Nato-ohcamuš

Suopma ja Ruoŧŧa leaba buktán Nato miellahttu ohcama Brusselii. – Otne lea buorre beaivi kritihkalaš áiggis, muitala Nato njunuš Jens Stoltenberg.

Mo de Sápmái váikkuha?

Eat dieđe vel mo vejolaš miellahttuvuohta Sápmái čuohcá. Muhtimat ballet ahte militeara johtolat boahtá lassánit Sámi guovlluin, ja ahte dat boahtá váikkuhit ealáhusaide de go bivdui, boazodollui ja eará eanangeavaheapmái.

Ávkin Sápmái?

– Muhtimiidda sáhttá leat dorvun go Suopma ja Ruoŧŧa searvaba bealuštanlihttui, muitala Sámeráđi nubbi jođiheaddji Áslat Holmberg.

– Dat lea dieđusge čuohcan olbmuide go Eurohpás buollái soahti, ja dat lea buktán fuola.

Sámi rájáidgaskasaš ovttasbargu

Maŋŋá go soahtti buollái Ukrainas, de lea dat čuohcan ovttasbargui Ruoššabeal sápmelaččaid ja nuppebeal rájá sápmelaččaid gaskka. Sámeráđđi jáhkká ahte Ruoŧa ja Suoma Nato-searvan ii boađe vearrádin dahkat dili, go dat lea jo oba váttis dilli. Dat orru baicce leat soahtedilli ja vejolaš ráffi mii ferte boahtit ovdalgo sáhttet vuot ovttasbargagoahtit.

Váikkuha ealáhusaide

Sámeráđi várrejođiheaddji Áslat Holmberg muitala iežas ja ráđi leat ovtta oaivilis dáid jurdagiin.

– Dat sáhttá váikkuhit ealáhusaide ja eanangeavaheapmái jus lassána militeara johtolat ja infrastruktuvra. Leat jo viiddis guovllut váldon Sámis militeara hárjehallan guovlun.

Maiddái huksemat dego ođđa militeara dorjjobáikkit soitet buktit hástalusaid:

– Jus infrastruktuvra lassána, de maid ferte guorahallat makkár váikkuhusat das leat. Buorre ráđđádallanortnet maid ferte leat sámiiguin vai eai šatta hehttehusat.

Áslat Holmberg

Sámeráđđi lea jo vásihan man váttis lea ovttasbargat riikkaidgaskasaččat soahteáiggi, muitala Holmberg.

Foto: Ville Fofonoff / Yle

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Holmberg muitala ieš jáhkit ahte Nato searvan ii daga riikkaidgaskasaš ovttasbarggu vearrábun go dat dilli mii otne lea.

– Dat čuozai garrasit min ovttasbargui go soahtti buollái. Mun jáhkán ahte dat Nato-searvan ii váikkut nu garrasit.

Áslat Holmberg

Áslat Holmberg lea ieš áŋgiris luossabivdi Deanus, ja diehtá mo dovdu go olgguldas fámut váikkuhit luonddu ja Sámi ealáhusaid.

Foto: Ksenia Novikova / NRK

Son maid jáhkká ahte luohttámuš ferte fas olahit:

– Ovttasbarggu joatkin lea dan duohken ahte goas mii olahit ráfi ja nagodit fas hukset dan luohttámuša ja ovttasbarggu, muhto justa dán dilis dieđusge lea oalle váttis.

Dáidá leat dorvun maid

Mo dat sáhttá čuohcat Ruoššabeale sápmelaččaide ja eamiálbmogiidda?

– Lea máŋgasiidda čuohcan go Ruošša fallehii Ukraina, ja dat lea buktán ollu fuola go fáhkka Eurohpás lea buollán soahti. Mun jáhkán muhtimiidda dat soaitá buktit dihtolágan dorvvu go Suopma ja Ruoŧŧa servet diekkár bealuštanlihttui, joatká Holmberg.

Eat mii leat hárjánan

Svensk sametingspresident Per Olof Nutti

Nutti muitala ahte lassi militeara hárjehusat bohtet garrasit vaikkuhit su siidii.

Foto: Lars-Ola Marakatt / SR Sameradion & SVT Sápmi

Dálvit leat Nuttis bohccot Ruoŧabeale rájá, ja muitala ahte Norggabeale leat eanet militeara hárjehusat go Ruoŧas.

– Mii eat leat hárjánan militeara hárjehusaide, goit mii geat davvin Ruoŧas leat. Dat livčče stuorra váikkuhus midjiide, son loahpaha.

Korte nyheter

  • Gáldut muitalit ahte Boris Johnson geassáda

    Boris Johnson geassáda stáhtaministtarin, nu muitalit gáldut Stuora-Británnia stáhtaministara kantuvrras.

    BBC dieđuid mielde almmuha stáhtaministara kantuvra dán moatti diimmu geahčen.

    54 bargi Johnson ráđđehusas leat geassádan, ja olus dáid bargiin gáibidit Johnsona geassádit, maŋŋágo son maŋŋebárgga mieđihii ahte son diđii seksuála lahkoneami čuoččuhusaid birra su bellodatlahttu, Chris Puncher vuostá, ovdalgo nammadii su ovtta virgái mii galgá čohkket doarvái láhttui jienastemiide.

    Maŋŋágo Johnson mieđihii ahte dát nammadeapmi lei boasttuvuohta, de álge ministarat geassádit, ja dál muitalitge gáldut ahte stáhtaministtar geassáda.

  • Reagere go boazodolliid doarjaga olggosmáksin maŋiduvvo

    – Áibbas dohkkemeahttun ahte boazodoallit Romssas ja Finnmárkkus eai oaččo máksojuvvot doarjaga mearriduvvon beaivái.

    Nu čállá sámediggeráđđi Hans Ole Eira preassadieđáhusas.

    Eira ballá Romssa ja Finnmárkku boazodolliid ruhtadiliin, go doarjagiid máksin maŋiduvvo dán jagi maid, ja dadjá dát orro šaddame jahkásaš váttisvuohtan Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddjái.

    Buohtastahttin dihtii Nordlánddas, Trøndelágas ja Hedemárkkus leat ožžon doarjagiid áigemeari siskkobeale, čállá Sámediggi.

    Sámediggeráđđi Hans Ole Eira. Sametingsråd Hans Ole Eira
    Foto: Åse M.P. Pulk / Sámediggi
  • SAS-pilohtaid ja jođihangottis ii leat oktavuohta

    SAS-pilohtat eai leat vel gullan maidege SAS jođihangottis maŋŋágo 900 SAS-pilohtat manne bargoheaitagii vuossárgga, muitala Norsk Flygerforbund jođiheaddji Aleksander Wasland VG:i.

    Wasland dadjá ahte sii háliidit ságastallat jođihangottiin, muhto de fertejit sii čájehit šiehtadallandáhttu.

    Birrasii 500 girdima leat kansellerejuvvon, ja VG dieđuid mielde leat badjel 100 girdima kansellerejuvvon duorastaga.

    Aleksander Wasland, leiar, Flygerforbundet.
    Foto: Hans Ivar Moss Kolseth / NRK