Sámi allaskuvlla mielde NASA dutkanprošeavttas

Sámi allaskuvla ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš ICR leat mielde dutkanjoavkkus mii áigu dutkat mo sáhttá geavahit satelihtaid čájehit heajos guohtuma ja nu veahkehit badjeolbmuid beaivválaš barggus.

Anders Oskal, Inger Marie Gaup Eira

Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža direktevra Anders Oskal ja Sámi allaskuvlla prorektor ja vuosttašamanueansa Inger Marie Gaup Eira mielas lea stuorra gudni go NASA háliida ovttasbargat sámi ásahusaiguin.

Foto: Berit Solveig Gaup/NRK

USA gomuvuođaeiseváldi NASA dat lea álggahan dán dutkama.

Sámi ásahusaid ođđa ovttasbargoguoibmi NASA sáddii olbmuid mánnui vuosttaš geardde. Dál lea bovden Sámi allaskuvlla ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža ICR čađahit dutkanprošeavtta.

Sámi allaskuvlla prorektor ja vuosttašamanueansa Inger Marie Gaup Eira muitala ahte satelihtat čájehit de heajos guohtuma.

- Dat áiggoše ráhkadit dakkár satelihta mainna lea de vejolaš oaidnit jus muohta njuoská dálveguovdil. Dat lea dan birra ahte sáhttá arvit dahje eará láhkai dakkár dálkkádagat šaddat ahte muohta njuoská ja dat jiekŋu fas maŋŋá go de galbmá, dadjá Gaup Eira.

Ávkin boazodollui

Nu sáhttet gávnnahit goas šaddá heajos guohtun, ja dát diehtu galgá veahkehit boazobargiid beaivválaš boazobarggus.

- Mii leat gal jurddašan ahte sáhttá juogo mobiilatelefovnnaid dahje eará diekkár rusttegiid čađa vejolaš oažžut dieđuid makkár muohtadilli lea iešguđetge guovlluin dálveorohagain.

Stuorra gudni

Beassat ovttasbargat NASA:n lea stuorra gudni smávva sámi ásahusaide.

Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža direktevra Anders Oskal čilge ahte sii leat duđavaččat go okta dain nannoseamos dieđalaš ásahusain dán suorggis, vállje ovttasbargat justa singuin, vaikko sis lea oalle smávva dutkanbiras.

  • Guldal jearahallama: