NRK Meny
Normal

It galgga darragoahtit go deaivvat vázzit guovžža njeaiga

Stáhta luonddubearráigeahčči Magne Asheim oaivvilda ahte olmmoš ii galgga darragoahtit jus deaivvaha guovžža. Galggat háleštit vai muitalit guvžii ahte don leat das.

Bjørnen

Áiccalmahttingovva.

Foto: Nævra, Arne / Nævra, Arne

Vearrámus maid dagat go deaivvahat guovžža lea viehkalit báhtui. Asheim dadjá ahte jus váccát guovžža njeaiga, de galggat hállat jitnosit ja dahkat iežat stuorisin.

Asheim árvvoštallá ahte Ailo Piera Gaup lea suorganemiin gizzastan murrii. Son dovddasta ahte dákkár dilis lea váttis čuožžut ja vuordit maid guovža dahká.

Ii leat buorre mearka

Dábálaččat de garvá guovža olbmo go gullá dan boahtimin. Asheim mielas ii leat buorre mearka go guovža lea ruohtastan olbmo guvlui:

Ii leat buorre mearka ahte guovža dahká justa nuppe láhkai, dat galggašii báhtui mannat go gullá olbmo.

Magne Asheim

Magne Asheim muitala ahte gávdnojit guovžžat mat eai bala olbmuin.

– Measta juohke jagi báhččojuvvo guovža mii ii bala olbmuin, lohká Asheim.

Soaitá leat nu ahte dát guovža, maid Ailo Piera Gaup lea deaivvahan, lea dakkár mii ii bala olbmuin. Muhto dan ii dieđe vel, muitala Asheim.

Loga maid: Tok ladegrep da storbjørnen kom i mot

Háliidit diehtit jus leat oaidnán guovžža

Stáhta luonddubearráigeahčču háliida diehtit leatgo earát oaidnán guovžžaid, ja erenomážit dan guovžža man Ailo Piera deaivvahii. Dalle beasašedje iskat dán guovžža dárkileappot, ahte orrugo báikkis vai lea go dušše johttiguovža.

Fra Folk-dokumentaren Bjørnemannen

Hermann Sotkajervi lea máŋgii oaidnán guovžža. Dá lea son njahkamin nuorra guovžža guvlui.

Foto: Nils John Porsanger / NRK

Sii sihtet olbmuid dieđihit alcceseaset guovžaságaid. Jus sii eai leat olámuttus, de sihtet váldit oktavuođa politiijaiguin. Sis lea buorre ovttasbargu politiijaiguin.

Máŋgii deaivan guovža oaidnit

Hermann Sotkajervi lea guovžžaid bivdán 1974 rájes. Son lea vaikko man máŋgii deaivvahan ja oaidnán guovžža, muhto guovža ii leat goassige rohkkáhan su.

Son muitala ahte galgá hállat jos deaivá guovžža ala vázzit, dalle guovža áicá du áiggil ja geargá bidjat báhtui. Son ii leat ovttaoaivil stáhta luonddubearráigeahččuin ahte galgá dahkat iežas stuorisin. Son muitala ahte buoremus lea hállat, it dárbbaš huikit gal. Su mielas lea Ailo Piera dahkan riekta:

Ailo Piera lea addán dieđu guvžii ahte son lea doppe, ja dat lea riekta.

Hermann Sotkajervi

Loga maid: Guovža fallehii

Soaitá borramuš leamaš báikkis

Sotkajervi ii dieđe manne guovža lea ruohtastan Aillo guvlui, muhto árvvoštallá ahte sáhttá leat borramuš báikkis maid guovža háliidii okto borrat.

Hermann Sotkajervi

Sotkajervi árvvoštallá ahte soaitá leat borramuš báikkis, ja ahte guovža háliidii ráfis borrat.

Foto: Eilif Aslaksen / NRK

Dát guovža soaitá Aillo navdá eará guovžan dahje vašálažžan, ja dainna áiggui baldit dan eret vel beassá ieš okto borrat, jus leaš borramuša birra sáhka, čilge Sotkajervi.

Mánnán oahppan mo rassat jus guovžža deaivvaha

Gjertrud Høgden lea golbmii oaidnán guovžža, guktii luomejeakkis ja oktii go lei biillas. Son lea mánnávuođa rájes oahppan ahte galgá murdit ja sivvadit geassádit eret guovžža lahka.

Go luomejeakkis ledjen, de lei guovža sullii 30 mehtera mus eret. Mun murdin ja sivvadit vázzen ruovttuluotta dan bálgá mielde gokko ledjen boahtán. Mun ledjen balus ja vilppu vázzen geahččat boahtágo guovža maŋis.

Gjertrud Høgden

Høgden muitala ahte olmmoš álo smiehta galgágo ná dahje nuo rassat jus guovžža ala deaivá vázzit:

– Don smiehtat ahte galggat orrut lihkatkeahttá, ja ahte it galggašii darragoahtit, muhto suorganan olbmo dal ii dieđe mo láhtte. Soaitá olmmoš dahkat áibbas eará go maid livččii jáhkkit.