Hopp til innhold

Máilbmi lieggana golmmain grádain 2100 rádjái

ON riikkat sohpe badjeláiggis movt dustet dálkkádatrievdamiid COP 23:s.

COP_23

Vaikko máŋgga áššis eai nagodan soahpat, de lea jáhkku ahte COP 23-čoahkkin lea nagodan váikkuhit.

Foto: Flickr / Jörg Farys

Máilbmi lea liegganeame, lieggana golmmain grádain jagi 2100 rádjái, vaikko Parisašiehtadus-2015 mihttu lea ahte máilbmi ii galgga liegganit earágo guvttiin grádain.

Lávvordat iđit sohpe ONa-riikkat ahte iešguđetge riikka iská man olu riika lea nagodan ráddjet fossiila boaldima. Riikkat sohpe dán COP23-čoahkkimis Bonnas, Duiskkas. Dán dieđiha Franska ođasdoaimmahat AFP KNR bokte.

Dat mearkkaša ahte riikkat fertejit gávnnahit man olu sii leat nagodan ráddjet CO2-nuoskkideami, vai máhttet mihtidit man olu dás duohko fertejit ráddjet, nu ahte sii olahit Parisa 2015 mihtuid.

Buot riikkat leat juo soahpan oktasaš mihtu man olu sii galget ráddjet fossiila boaldima, go vuolláičálle guokte jagi áigi Paris 2015 soahpamuša.

Čoahkkin bisttii 12 diimmu guhkit go dan maid ledje plánen.

Ođđa árvvoštallan jagi 2018:s

Boahtte jagi COP24:s mearridit riikkat láhkagirjji Parisa 2015-šiehtadussii Katowices, Polenis.

Parisašiehtadusa eahpekonkrehta mihtuid galget dalle fuollat bastileabbon, vai daid sáhttá gieđahallat praktihkalaččat.

Polena čoahkkimis mearridit riikkat maiddái man olu sii fertejit ráddjet CO2-nuoskkideami, vai nagodit bisuhit máilmmi liegganeami gaskal 1,5 ja 2 gráda.

Dálá ON birasprográmma čájeha ahte riikkaid dálá CO2-lohpádusat eai olat go goalmmádasoasi mearriduvvon mihtuin.

Dát mearkkaša dan ahte dálá loguid vuođul lea máilbmi liegganeame johtileappot go dan meari maid leat soahpan. Jus dálá ovdáneapmi bisuhuvvo, de lieggana máilbmi golmmain grádain jagi 2100 rádjái, iige guvttiin nugo lea mihttun.

– Buhtes máilmmi guođđit mánáide

– Ovttas mii sáhttit hukset dan máilmmi maid mii háliidit, máilmmi mainna mii sáhttit čevllohallat maid dalle go mii guođđit dan iežamet mánáide ja máttarmánáide, dan lea ovddeš ON generálačálli Ban Ki-moon dadjan dálkkádatrievdama oktavuođas.

Dálá ON generálačálli António Guterres čuovvula ovddeš njunnoša ja gáibida buorideami máŋgga suorggis vai mánáide maid báhcá buhtes máilbmi, ja bidjá čielgasit eavttuid movt dáid olaha.

– Mii dárbbašit buoridit dábiideamet viđa iešguđet ge váldosuorggis. Dat leat emišuvdna(man olu kjemikálaid luoitit), heiveheapmi, finánsa, ovttasbargu ja jođiheapmi, dadjá Guterres.

COP23 lea dat 23 riikkaidgaskasaš čoahkkin mas ON riikkat ovttasbarget dálkkádatrievdamiid vuostá. Conference of Parties(COP) lágiduvvo jahkásaččat, ja doppe gehččet movt miellahtturiikkat leat vuhtiiváldán julggaštusa mearrádusaid.

COP álggahuvvui Rio Earth Summitas jagi 1992:s, mas "Rio julggaštus" fátmmastii ja árvvusanii ON barggu dálkkádatrievdamiid vuostá (UNFCCC). Dát julggaštus álggahii barggu unnidit olmmošlaš aktivitehta, mii goarida dálkkádatvuogádaga. UNFCCC doaibmagođii 1994:s, ja dat lea olahan dan maid sáhttá gohčodit measta universála miellahttuvuohtan máilmmiviidosaččat. Oktiibuot 196 riikka leat miellahttun.

Korte nyheter

  • Vuvdet NFT-biibbaliid máŋgga duhát ruvnnu ovddas

    Nordisk bibelmuseum nammasaš musea bargu lea almmolašvuhtii meannudit biibbala sisdoalu.

    Dál sii isket vuovdit biibbala «NFT»-hámis. NFT máksá «non fungible transfer». Njulgestaga de go muhtin lagan «kryptobiibbal».

    Álkit čilgejuvvon de lea NFT erenoamáš duođaštus mii čájeha ahte don eaiggádat muhtin eahpe-fysálaš digitála tiŋgga, dego omd. digitála dáidda, musihkka, videot jna.

    Musea háliida juksat eambbo olbmuid sin diehtojuohkimin dán lágiin.

  • Kajsa Balto almmuha KORKain juovlalávlaga

    Otne luoitiba KORK ja Kajsa Balto juovlalávlaga «Mun sakka illudan».

    – Lean nu giitevaš go NRK ja KORK háliidežže munnje ráhkadit juovlakonseartta! Dál mii áigut juogadit dan rámálmas báddema máilbmin. Lean hui ilus go dat almmuhuvvo sierra juovlalávllan.

    Dan lohká Kajsa Balto.

    – Juohke jagi de almmuhuvvo ollu juovlamusihka dárogillii ja eaŋgalasgillii, muhto ii nu olu sámegillii. Háliidan juovlamusihka girjásvuhtii vaikkuhit, ja háliidan ahte sámegiella galgá gullot buot eará juovlamusihka siste mii čuojahuvvo dál.

    Sámi artista lohka doaivut maid ahte dát lávlla šaddá áigemeahttun klassihkkár mii čuojahuvvo juohke juovllaid.

    Kajsa Balto ja KORK
    Foto: Aurora Henni Krogh / NRK
  • Eai leat ovtta oaivilis ahte lea go Fovsen-áššis olmmošrievttit rihkkojuvvon

    Eai lea ovtta oaivilis rihkkojuvvojit go olmmošvuoigatvuođat Fovsen-áššis

    Juste dál lea gažaldat Fovsen-áššis: leat go bieggaturbiinnat olmmošvuoigatvuođaid rihkkun.

    Stáhta oaivvilda ahte eai leat.

    – Dát gal lea kreatiiva áddejupmi maid riektedieđalaš fágabiras ii doarjjo, lohká UiT professor Øyvind Ravna.

    Gažaldat lea: leat go dál jo rihkkojuvvon olmmošvuoigatvuođat, dahje dáhpáhuvvá go dat boahtteáiggis. Vástádus dán gažaldahkii váikkuha dasa mo stáhta hálddaša ášši ovddasguvlui.

    Dán olmmošvuoigatvuođa rihkkuma lea stáhtas geatnegasvuohta njulget.

    Dat maid mielddisbuktá ahte stáhta ferte johtileamos lági mielde orustahttit dan mii dahká ahte olmmošvuoigatvuođat rihkkojuvvojit.

    Vaikko Alimusriekti celkkiige badjel jagi áigge ahte Fovsen-Njaarke bieggafápmorusttegat rihkkot badjeolbmuid olmmošvuoigatvuođaid, de sii oaivvildit alddiineaset dili ain dahkat eambbo guorahallamiid dán bieggafámu birra.

    Oljo- ja energiijadepartemeanta ádde duomu dainna lágiin ahte olmmošvuoigatvuođa rihkkumat bohtet easkka boahtte áiggis.

    Loga olles artihkkala ášši birra dárogillii dás: