NRK Meny
Normal

Luossabivdi: – Várra garrudan kirkus, muhto..

Ovdal son garrasit lea čuožžuhan, ahte Deanu ođđa bivdonjuolggadusaŧ rihkkot deatnogátteássiid vuoigatvuođaid. Dál son lea jorggihan, ja ii loga vuogas mannat diggái áššiin nu mo vuoigatvuođalaččat árvvoštallet.

Veikko Guttorm vuojaha vuokka

DOAIVU BUORRE LUOSSABIVDDU: Njuorggánlaš Veikko Guttorm doaivu luosa beassat ráfis goargnut Detnui go bivdodeaddu galgá geahppánit. Govas son diimmá giđa vuojaha vuokkaid.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

– Dattetge in áiggo gieldit in ge rávvet sin moktige, lohká Veikko Guttorm, Ohcejoga ovddeš sátnejođiheaddji ja ovddeš sámediggeáirras.

Su mielas lea vuoigatvuođalaččaid iežaset hálddus maid barget mearrádusain.

  • Guldal:
Veikko Guttorm deatnogáttis/ Veikko Guttorm ved tanabredden

ÁŊGIRIS BIVDI: Veikko Guttorm lea eallenagi bivdán luosa Jalvvi bokte gos son lea bajásšaddán.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

Ieš lea maŋimuš vahkuid dárkilit studeren ođđa Deanu soahpamuša maid Suoma Riikkabeaivi ja Norgga Stuorradiggi gieskat leaba mearridan (olggobeale liŋka). Das son lea fuomášan ahte soahpamuš dattetge ii leat nu vearrái nu mo ovdal lea gáddán.

– Varra muhtumat oaivvildit mu garrudit kirkus go logan maid logan. Muhto mu mielas fertet smiehttat guoli beales maid, ákkastallá Guttorm.

Ođđa soahpamuš su mielas dagaha ahte luossa buorebut beassá goargŋut Deanočázádaga johkagierragiidda.

– Dalle lea luonddu mielde, ja guolli beassá ahtanuššat ja lassánit boahtte áiggis. Dat lea dat rivttes geaidnu, Guttorm lohká.

Ráhkkaneamen diggot stáhtaid vuostá

Rune Aslaksen med laks ved tanabredden

– DEHÁLAŠ KULTUVRA: Luossabivdu lea leamaš don dološ rájes dehálaš eallinvuohki Deanuleagi ássiide. Danin stáhta ferte váldit vuhtii vuoigatvuođalaččaid oainnu áššis, lohká Rune Aslaksen.

Foto: privat

Ođđa soahpamušas lea buohkaid bivdu gáržžiduvvon. Dattetge fierpmástallit gártet guoddit stuorámus noađi.

Deanu luossabreavaeaiggádiid searvi (LBT) lea olles leavttuin ráhkkaneamen stevdnet Norgga stáhta diggái.

– Stáhta ii sáhte lobiheamet váldit vuoigatvuođalaččaid vuoigatvuođaid ja addit daid turisittaide ja Suoma bartaeaiggádiidda. Danin jáhkkit vuoitit dikkis, čilge LBT jođiheaddji Rune Aslaksen.

  • Guldal dárogillii:

Sin mielas stáhta lea rihkkon sihke Deanulága ja ON-konvenšuvnna 27. arttihkkala (olggobeale liŋkkat) gos dadjo ahte álgoálbmogiin galgá leat riekti doaimmahit iežaset kultuvrra.

Jáhkká vuoitit diggeášši

Áslat Holmberg på ungdomskonferansen i Paris

ČOHKKEJIT FÁMUID DIGGÁI: – Mii fertejit dál fárrolagid čohkket fámuid ja dárkilit smiehttat mo váidit ášši dikki bokte,

Foto: Torgeir Varsi / NRK

Maŋŋebárgga lea maid Suoma beale guolástangottit čoahkkinastán ášši birra. Maiddái siige áigot lávket diggái (gearregiidda) áššiin, muitala Njuorggáma guolástangotti várreságadoalli Aslak Holmberg muitala.

Muhto plánejit lágidit sierra seminára gos buorebut guorahallet iešguđet ge váidin-geainnuid ja vejolašvuođaid.

  • Guldal:

– Das lea sáhka movt eiseválddit hálddašit min opmodagaid. Orru leamen čielggas ahte soahpamušas leat nu ollu lágat rihkkojuvvon, ahte jáhkkit min birgehallat bures dikkis, ákkastallá Aslak Holmberg.

Čáhkken saji bartaeaiggádiidda?

Olusat oaivvildit guovllu árbevirolaš bivddu gáržžiduvvon danin vai stáhtat besset hoigat ođđa vuoigatvuođaid bartaeaiggádiidda Suoma bealde.

Dasa Veikko Guttorm ii jáhke.

– Bartaeaiggádat leat ožžon dušše daid vuoigatvuođaid mat čuvvot tomttaid mielde maid leat oastán boares dáluin deatnogáttis. Sin vuoigatvuođat leat čatnašuvvon Suoma vuođđoláhkii, iige diet leat dađi stuorát bahádáhttu, Guttorm čilge.

Bartaeaiggádat leat dássážii ferten oastit turistakoartta go bivdet Deanočázádagas. Muhto boahtte jagi rájes ožžot vejolašvuođa bivdit seamma hálbbes lobiin go báikki olbmot besset. Dasa lassin besset maid registreret fatnasiid iežaset nammii.

– Báikki olbmot leat ieža sivalačča

Guttorm lea ovttaoaivilis Suoma bartaeaiggádiid searvvi jođiheaddjin Veikko Rintamäkin, ahte olbmot eai sáhte bartaeaiggádiid sivahallat go báikkálaččaid vuoigatvuođat leat gáržžiduvvon.

– Báikegotti olbmot geat leat vuovdán tomttaid turisttaide, sii dat leat sivalaččat dán áššis go leat vuovdán eatnamiid oktain vuoigatvuođa-ossosiiguin, oaivvilda Guttorm.

Son jáhkká áiggi dikšut unohisvuođaid maid ášši lea čuožžilahttán báikki olbmuid ja bartaeaiggádiid gaskii.

– Dasa dat nohká dat ášši, ja gávdnat vuogádaga mo fas beassat ovddos guvlui, oaivvilda Guttorm.