Nu celko ođđa dearvvašvuođa raporttas.
- Suohkaniin lea unnán diehtu ja beroštupmi lullisámi kultuvrii, ja danin gillájit erenomážit mánát ja psyhkalaš buohccit, lohká Inger Marit Eira-Åhren.
Eira-Åhren lea prošeaktajođiheaddji lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiálagážaldagaid ráđđeaddibálvalusas.
Snåsa suohkan lea golbma jagi jođihan prošeavtta iskat makkár dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga lullisámit ožžot 23 suohkanis lullisámi guovllus.
Dušše okta suohkan namuha sámiid
Prošeakta lea ožžon doarjaga sihke Sámedikkis ja Davvi-Trøndelaga filkkagielddas. Dušše okta dan 23 suohkanis maid iske, namuha lullisámiid erenomážit iežaset dearvvašvuođa- ja sosiálaplánain. Lullisámi buhcciin lea ge raportta dieđuid mielde unnán luohttámuš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii.
- Ollusat dovdet ahte dearvvašvuođa- ja sosiálabargit eai ipmir sin, ahte sii eai ipmir sámi kultuvrra ja giela, ja ahte dát čuohcá erenomážit mánáide ja psyhkalaš buhcciide, lohká prošeaktajođiheaddji Inger Marit Eira-Åhren.
Mánáide ja vuorrasiidda vearrámus
– Ovdamearkka dihte váilu screening-fálaldat 2 jahkásaččaide sámegillii, go váldet giellasiskkadeami. Ja boarrásat maid galggašedje iežaset gillii oažžut bálvalusaid.
Inger Marit Eira-Åhren rámpo SANAGa, Sámi našunála gealboguovddáža- psykalaš dearvvašvuođa divššu, go sii leat viššalit bargan dovddusin dahkat SANAGa fálaldaga.
Muhto buhcciide lea guhkes mátki Elgåas Poršáŋgui.
Raporttas lulli dearvvašvuođa- ja sosiálabalvalusaid birra evttohuvvo dahkat lullisámi dearvvašvuođa- ja sosiála gelbbolašvuođaguovddáža ráđđeaddin suohkaniid dearvvašvuođaguovddážiidda ja spesialistaguovddážiidda.
