Árvvu mielde goalmmát oassi sámiin eai dieđe vel makkár bellodaga áigot doarjut Sámedikkeválggas jagi geahčen.
Bargiidbellodat gorgŋe 10 proseanttain ovddasguvlui politihkalaš oaiviliskkadeamis man NRK Sápmi almmuhii ikte. Dat lea earenoamáš stuorra doarjjalassáneapmi bellodahkii.
Buorit logut leat leamaš ovdalge
Jagi ovdal 2013-válggaid leai maid Bargiidbellodagas nanu doarjja oaiviliskkadeamis, 29,5%. Muhto 2013-válggas bellodat oaččui dušše 20,8% jienain. Seamma tendeansa leai 2009-válggas; buorit logut oaiviliskkadeamis jagi ovdal, muhto ii riekta seamma buorre válggain jagi maŋŋil.
Dálá iskkadeami mielde Bargiidbellodat (30,8%) lea stuorit go NSR (22,9%) ja NSR/SáB-bellodagat (6,6%) oktii. Árja massá 2/3 oasi iežas jienasteddjiin ja Olgeš oažžu 2,4% eambbo doarjaga go 2013-válggain.
Goalmmát oassi ii dieđe
Muhto de lea gal vel nu ahte árvvu mielde goalmmát oassi sámiin eai dieđe vel makkár bellodaga áigot doarjut Sámedikkeválggas jagi geahčen.
Dárkileappot daddjon lea eahpesihkkaris jienasteddjiid lohku stuorit go sin lohku guđet dál juo leat mearridan doarjut juogo Bargiidbellodaga dahje NSRa, nuppi dan guovtti stuorra bellodagas.
Goalmmát oassi ii jienas
2013-válggain oasálaste sullii 67% jienasteddjiin ja 33% eai beroštan jienastit. Oažžu jáhkit ahte dálá eahpesihkkaris jienasteddjiid searvvis leat maid ollugat sis geat eai oppa jienastan ge 2013-válggain.
Válggaid vuoiti
Dat goabbá dain stuora bellodagain nagoda mobiliseret iežas jienasteddjiid jienastuslohkui ovdal go dat giddejuvvo geassemánu loahpas boahtte jagi ja dat bellodat goabbá vel dasa lassin nagoda hásttuhit stuora oasi dáin jienasteddjiid iežas beallái – dat bellodat dat vuoitá boahtte jagi Sámediggeválgga.
BB:s ovdamunni
Ja jura dákko orro Bargiidbellodagas veaháš ovdamunni; measta 13% sis guđet eai jienastan ovddit válggain, muhto dál áiggoše searvat, sii lohket iežaset jienastit Bargiidbellodaga.
Dušše 3,5% sis geat eai jienastan maŋemus válggain, muhto dál áiggoše jienastit, áiggoše doarjut NSRa.
Bargiidbellodagas ja NSRs leat goappašiin oskkáldas jienasteaddjit, muhto Bargiidbellodaga jienasteaddjit leat eanet eahpesihkkarat dan hárrái ahte jienastit go dál seamma bellodaga go válggain njeallje jagi áigi.
Giehtalagaid Sámedikkis
Bargiidbellodat ja NSR leaba giehtalagaid vázzán Sámedikkis maŋemus áigodaga. Bellodagain lea leamaš dadjat sullii seamma oaidnu riddoguolástanvuoigatvuođa áššái ja minerála- ja ruvkedoaimmaid sisabáhkkemii.
Ođđa luodda garvvaša
Muhto Nuortaguovllu Bargiidbellodaga presideantaevttohas Helga Pedersen lea gálligoahtimen ođđa luotta bellodahkii.
Bellodagas leat garrasit dássážii čuolahan ahte riddoguolásteddjiid historjjálaš vuoigatvuođat galget sihkkarastot nugo beakkán Smith lávdegoddi evttohii.
Muhto bellodaga ođđa válgaprográmmaevttohusas lea cealkka dan birra sihkastuvvon.
Dat leai juo bohciidahttán čalbmáičuohcci riidu ja gártá digaštallojuvvot garrasit bellodagas dassážii go prográmma dohkkehuvvo bellodaga sámepolitihkalaš konferánssas skábmamánu loahpas.
Bellodat dáidá gávdnat čovdosa dien čulbmii, muhto eai buohkat gal dáidde duhtat dan kompromissii masa bellodat dán áššis ferte boahtit. Helga Pedersen, gii ii loga iežas gáhtat go leai njunnošis duššindahkamen riddoguolásteddjiid historjjálaš vuoigatvuođaid, ii sáhte ceavzit jos Bargiidbellodaga konferánsa gáibida dan ovddit prográmma cealkaga mielde maiddái dán ođđa prográmmii.
Ja ollugat Bargiidbellodaga dálá sámepolitihkalaš njunnošiin gártet bahčamielain njielastit ahte dat man ovdii sii leat bargan maŋemus logi jagi dál bálkestuvvo ruskaduvdnái.
Lassi luoddaearut
Mii orrot vuohttimen juogalágan ideologalaš luoddaearu gos okta luodda doalvu sápmelaččaid čavgadeappo integreremii dáža servvodahkii ja nubbi luodda mii doalvu eanet sápmelaš iešmearrideapmái.
Dat sáhttá máksit ahte dat friddjavuohta riikkabellodagas man Bargiidbellodaga áidna presideanta dássážii, Egil Olli, anii lunddolažžan ja dehálažžan sámeáššiid ovddideamis, dál fas čavgejuvvo.
Dát ii leat gal miela mielde buot Bargiidbellodaga dálá sámediggeáirasiidda ja dat šaddá mielddisbuktit ideologalaš sámepolitihkalaš hástalusaid sidjiide.
Eará sevttiid fállat
Muhto beroštit go dát jienasteaddjit geat eai vel leat mearridan jura dien áššis. Soapmásat dáidet, muhto buot bellodagat fertejit maid bidjat seaktin áššiid mat mearkkašit juoga nu dan beaivválaš eallimis.
Juoga mii dahká erohusa olbmuide: bargosajiid háhkama, boazoealáhusa suddjema ja ovddideami, buorit sámi skuvllaid ja oahpu ja buoret sámi dearvvašvuođafálaldagaid.
Sámedigge-politihkárat fertejit álbmoga beaivválaš dárbbuin beroštit ain eambbo ja sii fertejit ain buorebut veahkehit suohkaniid guđet rahčet fállamis buoret bálvalusaid suohkana ássiide.
Seammás dieđusge ollu sámit vurdet ahte sápmelaččaid vuođđovuoigatvuohta bissut sápmelažžan ceaggá stargasit velá dalle nai go ruhtafápmu čuohcá min eatnamiid ja resurssain nala.
