Normal

Kommentára: «Dego nevrriin speallat pokera»

Go stádain galgá lágastit, de dat leat dego nevrriin speallat pokera. Neavrris leat álohii buot njeallje eassá ja velá čihkkon joker man rokkasta jos ii oro birgemen.

Jovsset Ánte Utsi i Høyesterett desember 2017

Jovsset Ánte Sara lea guktii vuoitán dikkis Stáhta vuostá, muhto Alimusrievttis son vuoittahalai.

Foto: Frode Grønmo / NRK

Iigo son dat stáda leat juohkán seammalágán spealaid alcces juo ovdalgo speallan álgá. Jovsset Ánte Sara áššis lea stáda ásahus ráhkadan lága. Ja de lea stáda ásahus mii dubme.

Alimusriekti lea hilgon sihke Sis-Finnmárkku ja Hålogalándda Lágamannerievtti riekteipmárdusa. Galggašii jáhkkit ahte livččii stuora mearkkašupmi das go guokte duopmostuolu dubmejit stáda boazounnidangáibádusa lobiheapmin go duopmostuolut gávnnahit stáda rihkkumen sihke Europa olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnna (Sis-Finnmárkku diggegottis) ja Ovttastuvvan našuvnnaid siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođa konvenšuvnna (Hålogalándda Lágamannerievttis).

Ii leat doarvái riekteipmárdusain dušše diggegottis

Ođđabeaisártnistis sámediggepresideanta Aili Keskitalo ii loga Alimusrievtti duomu leamen vuoiggalažžan. Vuosttašamanuensis Ánde Somby lea juristačeahppi ja son geažuha duomu leamen politihkalažžan.

Sis-Finnmárkku diggegoddi ásahuvvui earret eará danin ahte galggai duddjot dan ahte riektevuogádat galggai áimmahuššat sámi jurddašanvuogi ja sámi árvvoštallamiid ja sámi riekteipmárdusa duddjot.

Dán dáfus sáhttá sihkkarit dadjat ahte diggegoddi lea lihkostuvvan. Muhto jos Sis-Finnmárkku diggegotti sámi riekteipmárdus earenoamážit vuoigatvuođa- ja eanangeavahan-áššiin dávjjibut ja dávjjibut hilgojuvvo duopmostuoluin badjelis riektevuogádagas, de sáhttá eahpidišgoahtit diggegotti legitimitehtii.

Jurá danin lea vuoiggalaš ja dehálaš sámediggepresideanttas jearrat iigo livčče áigi sámi riekteipmárdussii oažžut seamma árvvu go dáža riekteipmárdussii. Ii dušše vuolemus dásis muhto olles riektevuogádagas.

Ovttastuvvan Našuvnnaide vai Europa Duopmostullui

Jovsset Ánte Sara áigu guoddalit Alimusrievtti duomu. Dasa leat guokte vejolašvuođa. Son sáhttá geahččalit oažžut áššis ovdan Europa Olmmošvuoigatvuođa Duopmostullui Strasbourgas (Fránska) dahje Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođalávdegoddái mii goziha ahte stádat čuvvot ONa siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša.

Europa Olmmošvuoigatvuođa konvenšuvdna addá nannoseabbo suodjaleami ovttaskasolbmui oaivvilda Martin Scheinin guhte lea gaskariikkalaš láhka ja olmmošvuoigatvuođa professora.

Son almmatge ii loga iežas dovdat Sara ášši nu bures ahte basttášii árvvoštallat makkár geainnu galggašii guorragoahtit.

Go Hålogalándda Lágamanneriekti vuođđuda duomus ON soahpamuššii ja maiddái Alimusrievtti duopmárat duođaštit ahte Saras leat dihto vuoigatvuođat dan soahpamuša vuođul, de soaitá dat leat dat sihkkareamos geaidnu.

Vaikko vel Alimusriekti de cealká ge ahte orohaga oktasaš beroštumit fertejit dás vuhtiiváldot ovdalii ovttaskasolbmo.

Sáhttágo stádas vuordit olmmošvuođa?

Alimusrievtti duopmu lea fámus seamma beaivvi go dat celkui. Dat máksá ahte stáda dakkaviđe sáhttá vuolggihit bággodoaimmaid njeaidit Jovsset Ánte Sara boazologu.

Dakkár dilis Sara sáhttá bivdit Europa Duopmostuolu dahje ON olmmošvuoigatvuođalávdegotti bissehit dakkár doaimmaid dan vuođul ahte ášši ii leat nohkan ovdal go lea gieđahallon riikkaidgaskasaš ásahusas.

Vaikko ii oro leamen buorre diehtit maid stáda goas ain fuobmá, de galggašii vuordit ahte Norga čájeha dan mađe olmmošvuođa ahte ii čađahišgoađe bággodoaimmaid ovdal Sara lea beassan geahččalit buot vejolašvuođaid.

Seammá láhkái berre stáda čájehit dan mađe olmmošvuođa ahte sihkku daid sáhkuid maid leat mearridan Jovsset Ántii addit dan rájes go mearridii ášši doalvut diggái.

Stádii ii leat diet ruhta mihkkege, muhto nuorra olbmui, gii geahččala eallinláibbi alcces háhkat, sutnje gártet diet sáhkut stuora ruhtan.

Maiddái vejolašvuohta soahpat orohaga siskkobealde

Saras lea dieđusge maid vejolašvuohta vuhtiiváldit Alimusrievtti duomu. Dalle son ferte dahkat juogalágan soahpamuša eará siidadolliiguin nu ahte beassá cegget stuorebuš ealu go dál.

Riekteproseassa lea áddjái ja sáhttet golihit eambbo go guokte jagi ovdal go ášši loahpalaččat gieđahallo ON olmmošvuoigatvuođalávdegottis dahje Europa Olmmošvuoigatvuođa Duopmostuolus.

Buot áššemeannudeapmi diekkár duopmostuoluin dáhpáhuvvá čálalaččat iige nugo dássážii diggeviesus gos bealálaččat buktet ovdan áššiset.

Danin ferte dan maid ipmirdit ja dohkkehit jos Jovsset Ánte ii arvva fievrredit ášši viidáseappot, muhto ohcá eará čovdosa go dan maid riikkaidgaskasaš duopmostuollu sáhttá addit.

Ii dušše sániiguin doarjut Jovsset Ánte, muhto maiddái ruđalaččat

Guokte sámediggepresideantta leaba dál ođđajagesártnisteaskka maŋŋálaga dorjon nuorra boazosápmelačča Jovsset Ánte Sara dáistaleami stáda vuostá boazolohkoáššis.

Vibeke Larsen diibmá ja Aili Keskitalo dál rámiideaba Jovsset Ánte go nu nannosit lea vuojihan ášši Norgga riektevuogádagas. Jovsset Ánte Sara dárbbaša sudno ja Sámedikki doarjaga.

Muhto Jovsset Ánte dárbbaša eambbo go dušše doarjaga čáppa sániid bokte. Sámediggi ferte dál maiddái ruhtaseahka rahpat nu ahte Jovsset Ánte lassin iežas advokáhttii, oččošii daid buot čeahpimus áššedovdiid ja láhkačehpiid mat juo gávdnošedjet jos son doalvu ášši riikkaidgaskasaš meannudeapmái.

Dát lea dehálaš ášši Jovsset Ánttii, muhto dat sáhttá leat maid okta dain deháleamos áššiin mainna sáhttá iskat man nannosit ONa siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuš duođai suodjala ovttaskasolbmo vuoigatvuođaid iežas kulturárbbi bisuhit ja fievrredit ođđa buolvvaide.