– Šiehtadallamat fertejit čájehit, mis lea goit áigumuš fas stivregoahtit Guovdageainnu suohkana.
Nie vástida Johan Vasara dasa go NRK jearrá makkár jáhkku sus lea beassat sátnejođiheaddjin dál go bohtosat leat čielgan.
Su bellodat, Bargiidbellodat, lea dahkan buori válgga. Sii ožžot njeallje áirasa suohkanstivrii, guokte eambbo go dán áigodaga.
Fárrii ruoktot šaddat sátnejođiheaddjin
Maŋemus jagi lea Johan Vasara bargan stáhtačálliin Johtalusdepartemeanttas. Muhto de dán jagi válljii Vasara heaitit stáhtačálliin, fárrii ruoktot ja searvvai suohkanválgii.
Muhto dál lea Johan Vasaras čuolbma. Su ovddeš ovttasbargoguoibmi, Johttisápmelaččaid listu, lea stuorát go Bargiidbellodat.
– Johttisápmelaččaiguin mii leat ovttasbargan ovdal, dat manai bures.
– Dál lea sis okta áirras eambbo go dis, šaddá go de gilvu goabbá beassá sátnejođiheaddjin?
– Dan dat gal sihkkarit šaddá ja dat lea lunddolaš, muhto gal dan ferte oaidnit maid šiehtadallamat čájehit.
Bargiidbellodat duhtavaš válggain.
Buljo háliida sátnejođiheaddjin
Nu movt dábálaččat Guovdageainnus, de birge Johttisápmelaččaid listu hui bures válggaid oktavuođas, nu maid dál. Sii ožžo vihtta áirasa suohkanstivrii, ovtta eambbo go dán áigodaga.
– Jienasteaddjit leat cealkán, sii háliidit mu sátnejođiheaddjin. Mus lea buorre jáhkku ahte nagodan čohkket eanetlogu geat dorjot mu sátnejođiheaddjin.
Nie vástida Sámmol Ánte, Anders S Buljo, Johttisápmelaččaid sátnejođiheaddjievttohas válgabohtosa birra.
Son deattuha ahte sii eai leat vuos válljen ovttasbargoguimmiid.
De orru áibbas čielggas ahte jus Bargiidbellodat ja Johttisápmelaččaid listu galgaba ovttasbargat, nu movt gávcci jagi áigi, de ferte Johan Vasara duhtat várresátnejođiheaddjiámmáhii.
Johttisápmelaččat duhtavaččat válggain.
Áigot doarjut Buljo
Sámilisttu sátnejođiheaddjievttohas, Elle Mari Dunfjell Oskal, fállá ovttasbarggu Johttisápmelaččaid listui (JSL) olahan dihte eanetlogu suohkanstivrras.
– Mii doarjut Buljo sátnejođiheaddji, ovdalii go Johan Vasara.
Ođđa listu Guovdageainnus, Sámilistu, dagai hui buori válgga. Sii ožžo golbma áirasa suohkanstivrii. Dá leaba listtu njunnošat, Nils Johan Heatta ja Elle Mari Dunfjell Oskal.
Foto: Guovdageainnu Sámilistu– Manne nu?
– Min mielas ii heive addit fámu Bargiidbellodahkii Fovse ja Muolkkutášši geažil. Min jienasteaddjit leat sávvan ahte mii ovttasbargat sámi listtuiguin ovdalii Bargiidbellodaga.
Vuoittáhalli
Jus geahččá suohkana válgabohtosiid, de leat guokte bellodaga main lea hui heajos válga. Namalassii Guovddášbellodat ja Dáloniid listu.
Dáloniid listtus lea leamašan sátnejođiheaddji maŋemus njealje jagi, ja sis ledje vihtta áirasa suohkanstivrras. Muhto dál sii orrot manaheame njeallje áirasa.
Guovddášbellodat sivahallá bellodaga jođiheaddji, Trygve Slagsvold Veduma, go ná hejot manai.
– Go son dohkkeha Muolkkuid – elektrifiserema, maid Guovddášbellodaga riikačoahkkin lei vuosttildan, de jienasteaddjit ráŋggáštit min bellodaga.
Guovddášbellodat lea beahtašuvvan.
Nu dadjá Jon Evald Hætta, bellodaga sátnejođiheaddjievttohas. Son orru ieš dušše beassame suohkanstivrii, ja nu manahit guokte áirasa.
Dál sii áigot čállit reivve bellodaga njunnošiidda.
– Mii háliidat muitalit ahte bellodatjođiheaddji billistii min ovddas dáppe suohkanválggas.
– Gáibidehpet go ahte Vedum geassáda bellodatjođiheaddjin?
– Dan mii árvvoštallat ovdalgo sáddet reivve, dadjá Hætta.
