Ivvár Niillas rohki movttidahtii nuoraid juoigat

Juoigi Nils Porsanger dahje Ivvár Niillas jámii gieskat 92 jagi boarisin. Su lagaš fuolki lohká, ahte sutnje leat báhcán olu buorit muittut etnostis.

Nils Porsanger - Ivvár Niillas

Ivvár Niillas rohki lei dovddus juoigi. Ollugat besse vásihit dan luohteriggodaga mii sus lei.

Foto: Arkiv / NRK

– Muittán ahte eanu lei bovdejuvvon Riddu Riđđu riemuide. Ja dat buot čáppaseammos maid mun leaččan goassige oaidnán, lea go etno de boahtá sámi nuoraid ovddal. Son juoigá daidda ja sámi nuorat leat nu liikon su juoigamii. Etno ieš oidno smujjámin nu čábbát. Dat lei fiidnámus lieđideapmi maid mun goassige lean oaidnán, muittaša Ánde Somby.

Somby lea ieš šaddan dovddusin sihke juoigin ja juristan.

– Munnje lei nu vuogas oaidnit man duhtavaš nuorat ledje su juoigamii ja man duhtavaš ieš lei go nuoraiguin beasai ovttastallat, muitala Somby.

Nu ahte die lea du buoremus muitu ednostat?

– Mu mielas lei vuogas oaidnit, ahte son gearggai oažžut oalle buori karrieara juoigin, vaikko juoigagođii ge almmolaččat easkka go lei eallilan olmmoš, lohká Somby.

Maŋŋá Riddu Riđu son finai juoiganmátkis olgoriikkas ja son oidnui maid televiššuvnnas. Earret eará ráhkadii NRK Sápmi dokumentára mii gohčoduvvui «Muittašeapmi - Minnenes reise».

Geahča dokumentára «Muittašeapmi - Minnenes reise»:

Norsk dokumentar. En gang hver vinter drar 84 år gamle Nils Porsanger alene ut på vidda til sin gamle gjeterhytte, der han joiker for sine døde barndomsvenner. Joiken skaper minner, nærhet og kontakt med de døde vennene.

Oahpahii olu nuoraid juoigat

Ivvár Niillas ásai Horpmás Deanu gielddas Davve-Norggas. Nuorran son lei badjealmmái ja go eallilanahkái joavddai de son šattai maid dovddus juogi.

Son čohkkii Várjjat ja Deanuleagi luđiid CD-skerrui.

– Olu nuorat lávejit fidnat etno luhtte. Doppe besse háleštit luođi birra ja besse maid juoigat. Máŋggas fidne maid doppe báddemin luđiid. Muittán ahte Harald Gaski muitalii son lei doppe leamaš báddemin Sieiddá-luđiid. Eanu attii máŋgga dáfus buori dokumentašuvnna Deanuleagi luđiin, muitala Somby.

Ivvár Niillas muittii ja máhtii luđiid duoid dáid báikkiin, ja máhtii maiddái daid čilget.

– Son lei dego stuorra skeaŋkan olles dán guvlui, čilge Somby.

Sáhttágo dadjat, ahte son lei dego dološluđiid luohtebáŋku?

– Son lei hui dieŧálaš luohtebáŋku ja son attii hui olu iežas báikegoddái. Mun lean máŋgii smiehttan ahte mo son Deatnu, Deanu gielda ja diet leahki dego «máksit ruovttoluotta» dan stuorra skeaŋkka ovddas maid son servodahkii lea addán. Ovda mearkka dihtii sáhtášii juohke sámiid álbmotbeaivve Ivvár Niillasa muitokonsearta, árvala Somby.

– Duoddaris dat juige olbmot

NRK Sámi journalista Thoralf Balto dat ráhkadii «Muittašeapmi - Minnenes reise», ja son lohká Ivvár Niillasa olu beroštan luođi seailluheamis ja ovddideamis.

– Ivvár Niillas muitalii, ahte duottar dat lei mielde seailluheamen luođi losimus áiggis, dalle go luohti lei gildon goasii juohke sajis servodagas. Duoddaris dat olbmot juige. Olbmuid siste ii lean nu álki juoigat, čilge Balto.

Dokumentarista muitala, ahte Ivvár Niillasii lei lunddolaš duoddaris juoiggadit.

– Son han lei duottaralmmái ja doppe son dávjá juoiggadii. Go de šaddagođii lohpi olbmuid siste juoigat, de son eambbo aht`eambbo olbmuid gullut beasai juoigat, muitala Balto.

«Muittašeapmi - Minnenes reise» dokumentáras bođii ovdan, ahte dat duođai vuorjjai su go máŋga nuora eai beroštan luođis.

– Su mielas lei ártet go ollugat eai oainne dan árvvu mii luođis lea. Almmolaččat son juoigagođii easkka dalle go eallilanahkái joavddai. Liikká son dego «čáŋai» luođi sisa. Jus olbmo juoiggai, de son dovddai dego dát olmmoš livččii su lahka. Mun lean oaidnán máŋgasa juoigamin, muhto in leat geange oaidnán nie juoigamin mo son, muittaša Thoralf Balto.